Tulinen syyskana

Hyvä ruoka ei vaadi monimutkaista piipertämistä.
Kulinaristinakin tykkään simppeleistä ruuista, jotka perustuvat muutamaan laadukkaaseen raaka-aineeseen. Tulinen syyskana on helppo valmistaa, mutta mausteet tuovat siihen mukavan säväyksen.

(Ah, yksinkertainen italialainen ruoka!)

Arjen kiireitäkin mutkattomat ruuat helpottavat huomattavasti.
Vanha slogan “kiireessä maistuu huonompikin ruoka” ei päde meidän huushollissa, vaikka usein onkin tarve saada nopeasti ruokaa pöytään.

Tänä vuonna meillä on pohdittu jälleen kerran mitä me isona tehtäisiin ja opinnot ja uusien töiden hankkiminen tuon K-taudin vietyä edelliset.
Kun on muutakin ajateltavaa, kuin se mitä tänään syötäisiin, päätyy helposti kokkailemaan aina vain samoja ruokalajeja.

Viime aikoina meillä onkin kyselty ahkerasti mitä me oikein ennen syötiin?
Mitä uutta voisi keksiä? Ei kai me voida puputtaa pastaa kolme kertaa viikossa?

Näköjään voidaan.
Samat raaka-aineet kulkeutuvat päivästä toiseen kaupasta ja torilta kotiin.

Maustaminen on keittiön suola – tai chili

Mutta mikäpä onkaan helpompi tapa varioida samoista raaka-aineista yhä uusia aterioita kuin maustaminen.

Unohda iänikuinen suola ja pippuri.
Aromikkailla tuoreilla yrteillä, tulisilla chileillä ja aasialaisilla liemillä perusjauhelihastakin saa eksoottisia elämyksiä.

Laita kanan kaveriksi pataan sitruunaa ja inkivääriä tai chiliä ja kookosmaitoa, ja olet loihtinut aivan uuden ruuan samasta raaka-aineesta.
Maustaminen on paitsi yksinkertaisin tapa varioida ruokaa, myös helpoin tapa leikkiä huippukokkia.

Itse tykkään syödä ruuat niin sanotusti kuivina, eli en ole kastikkeiden ystävä.
Johtunee kenties suomalaisesta tavasta hukuttaa keskinkertaiset ainesosat ruskeaan kastikkeeseen. Joskus harvoin valkokastikkeeseen, joka ei varsinaisesti lopputulosta paranna, jos minulta kysytään.
Tympäännyin noihin jo lapsena.
Siispä en ole koskaan erikoistunut liemien keittelyyn, vaikka meillä marinoidaan lähes kaikki yrtein.

Kastikkeen ei tarvi (eikä se oikeastaan saa) olla keitto, vaan sen voi käyttää marinointiin hauduttaessa.
Valmiiseen annokseen jää tuhti maku, muttei liikaa nestettä.

Kanakokeiluja

Tänä vuonna ei olla reissuihin päästy ja eksoottisia makuelämyksiä alkaa jo olla ikävä. Pidän kovasti serbialaisesta ruuasta, mutta välillä kaipaisi vaihteluakin.

Aasiassa paljon aikaa viettäneinä olemme kaivanneet erityisesti ruokia siltä suunnalta.
Päätin kokeilla jotakin sen suunnan makujen kaipuuta tyydyttävää.
Kaupasta hankittiin jälleen kerran peruskanaa, mutta kehittelin siihen aasialaismakuja varioivan liemen.

Aikoinaan tykkäsin selailla keittokirjojen kuvia inspiraatioksi, mutta rehellisesti sanottuna olen aivan liian laiska noudattamaan reseptejä.
Niinpä tämäkään ohje ei varsinaisesti edusta mitään olemassaolevaa ruokalajia, vaan heittelin hatusta omia makumuistoja ja niiden pohjalta sekaan vähän sinne päin eri aineksia.

Sen vuoksi en myöskään anna tarkkoja määriä eri ainesosista.
– En koskaan mittaile, vaan heittelen silmämääräisesti.

Mausteiden vahvuuskin vaihtelee, joten jos sanon teelusikallisen chiliä olevan oikea määrä, niin lajikkeesta riippuen se antaa aivan erilaisen lopputuloksen.
Eli kokeile ja maista ennen kuin kaadat keitoksesi pataan hautumaan.