Sijoitusstrategian suunnittelun miniopas

*Sisältää affiliatelinkkejä

Sijoitusstrategian suunnittelu alkaa omat säästötavoitteet kartuttamalla.
Olen kirjoittanut usein sijoittavani ja siitä miksi sijoitan, mutta en ole kertonut miten sen teen ja millainen on sijoitusstrategiani.

Te lukijani olette toivoneet minulta postausta aiheesta lukuisia kertoja ja olen tätä lupaillutkin jo monen monta vuotta sitten.
Vaikka olen kirjoittanut paljon raha-asioista ja säästämisestä, en ole saanut tehtyä tätä artikkelia toiveistanne huolimatta.
Miksikö?
Rahasta ja talousasioista puhuminen on minulle helppoa, mutta en ole alan ammattilainen, enkä voi jakaa sijoitussuosituksia. Olen kokenut oman sijoitusstrategiani avaamisen epämukavana eniten siksi, etten halua antaa malliesimerkkiä.

Sijoitusstrategia on aina henkilökohtainen

Jokaisen täytyy tehdä itselleen sopiva sijoitusstrategia ja se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi sinulle. Koen suurta vastuuta kirjoittaa aiheesta.
Kunkin tulot ja menot, sekä elämänvaiheet ja sijoittamiseen liittyvät taidot ovat eri tasolla.
Yritän kirjoittaa tämän jutun esimerkkejä antaen ja selkokieltä käyttäen.
Poimi vapaasti vinkkejä, mutta älä kopioi tästä omaa sijoitussuunnitelmaasi. Tämä ei ole kiveen hakattu totuus.

Jutussa on myös affiliatelinkkejä yhteen käyttämistäni pankkipalveluista, listaan toki ne muutkin.

Olen pohtinut aiemmissa jutuissani sijoittamisen syitä yleisesti ja kertonut taustoistani säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen, joten en toista niitä tässä.
Hypätään suoraan asiaan, sijoitusstrategian suunnitteluun.

Koska en voi sijoitusvinkkejä antaa, kerron vain yleisellä tasolla millaisia asioita oman sijoitusstrategian tekemisessä on otettava huomioon. Sekä tietysti avaan toiveidenne mukaisesti sitä mihin itse sijoitan.
Jaan kappaleet eri sijoituslajien mukaan ja kerron mitä hyviä ja huonoja puolia minä niissä näen.
Kerron myös sijoitanko itse näihin lajeihin ja millainen painoarvo niillä on kokonaisvarallisuudessani.

Tässä tulee nyt kerralla niin pitkä postaus, että pidempi olisi jo kirja. Mutta olkoon tämä nyt sitten vaikka sijoitusstrategian suunnittelun miniopas. Tämä ei ole, eikä tämän ole tarkoituskaan olla kaikenkattava opas, mutta toivon, että tästä on sinulle hyötyä oman sijoittajataipaleesi aloittamisessa.

Suosittelen keittämään kupin kahvia ja lukemaan sitten rauhassa ajatuksen kanssa.
Varaa reilusti aikaa tai lue vaikka kappale kerrallaan.

Sijoitusstrategian suunnittelun miniopas – sisällysluettelo

1. Miten sijoitusstrategia tehdään
   1.1. Aika
   1.2.Riskinottokyky
   1.3. Alkupääoma ja kuukausittain käytössä olevat varat
   1.4. Hajauttaminen
2. Sijoitusstrategian tarkastelua
3. Mihin ja miten sijoitan
   3.1. Arvo-osuustili ja osakesijoittaminen
   3.2. Asuntosijoittaminen
   3.3. Rahastosijoittaminen
   3.4. Kryptoihin sijoittaminen
   3.5. Pelikassa
   3.6. Osakesäästötili
   3.7. Käteinen ja puskuritili
4. Kokonaisvarallisuuteni lajeittain
   4.1. Varallisuuteni eri lajeissa
   4.2. Nettovarallisuuteni
   4.3. Sijoitusvarallisuuteni
5. Miten sijoitusstrategiani muuttuu tulevaisuudessa
6. Miten sijoittaminen kannattaa aloittaa

Alkuun lain vaatima kirjaus:
”Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.”

1.

Miten sijoitusstrategia tehdään

Sijoitusstrategian luominen on siinä mielessä jännä juttu, että ei ole olemassa mitään yksiselitteistä kaavaa, jonka voisi sanoa toimivan takuuvarmasti.
Tässä tulee nyt monta kliseetä, jotka olet kuullut taatusti monen monta kertaa. Toistan ne silti, koska nämä ovat lainalaisuuksia, jotka kannattaa pitää mielessä sijoituspäätöksiä tehdessä.

1.1. Aika

Yksi tärkeimmistä asioista on aika, se kuinka kauan on aikaa odotella tietyn pääoman kertymistä ja tuottoja. Aloitus- ja etenkin lopetusajankohta ovat myös merkittäviä tekijöitä.

Mieti miksi ja mihin tarkoitukseen sijoitat. Keräätkö pääomaa ensiasunnon ostamiseen, eläketurvaksi, maailmanympärimatkaan vai taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun?
Laske myös kuinka kauan sinulla on aikaa tavoitteen toteuttamiseen. Jos olet vielä nuori ja tavoite on vuosikymmenien päässä, voit ottaa kenties isompia riskejä kuin sellainen, jolla aikaa on vain viisi vuotta.

Nyrkkisääntönä on, että esimerkiksi osakkeisiin tai rahastoihin ei kannata sijoittaa, jos et ehdi odotella vähintään viittä vuotta.
Asuntosijoittajalla pätee sama sääntö, ellet harrasta flippausta (eli osta, remontoi ja myy -strategiaa).

Jos tarvitset rahojasi tiettynä ajankohtana, saatat joutua lunastamaan sijoituksesi silloin kun niiden arvo on alhaalla.
Jos ylipäänsä tarvitset säästöjäsi muutaman vuoden sisällä, älä sijoita, vaan laita mieluummin rahat korolliselle tilille. Vaikka inflaatio niitä hieman nakertaisikin, on se silti pienempi paha kuin ottaa riski pääoman katoamisesta.
Ikivanha sanonta pitää edelleen paikkansa: Sijoita vain rahoja, jotka sinulla on varaa menettää.

1.2. Riskinottokyky

Mitä korkeampi tuottotavoite, sitä korkeampi riski. Tämä pätee aina.
Vaikka kuka muuta väittäisi.
Huikeat tuottolupaukset ovat kuten huikeat lupaukset yleensäkin: Se mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, harvoin on totta.

Toisaalta monet pankkien ns. matalan riskin sijoitustuotteet tuottavat usein niin huonosti, että ainoa voittaja on se pankki. Tästä on paljon esimerkkejä esimerkiksi erilaisten korkorahastojen muodossa.
Itse en koske pankkien korkeakuluisiin tuotteisiin pitkällä tikullakaan.

Kryptovaluutoissa arvon vaihtelu suhteessa Fiat-valuuttoihin (kuten euro) on suurta. Moni hyppäsi krypto-kelkkaan Bitcoinin arvon noustessa raketin nopeudella, mutta harva osasi ennustaa kurssien rajua putoamista.

Ennustaminen on ylipäänsä mahdotonta sijoittamisessa. Sitä eivät osaa edes alan ammattilaiset.
Älä siis lisää riskiä yrittämällä.
Erilaisten analyysien avulla jonkin tason “ennustaminen” onnistuu, mutta se vaatii taitoa ja talouden lainalaisuuksien ymmärtämistä.
Ulkoiset, ennustamattomat syyt voivat vaikuttaa kursseihin merkittävästi. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä lähivuosiltakin pandemian ja Ukrainan sodan muodossa.
Vältä myös “kuplia”. Silloin kun “kaikki” hypettävät tiettyä osaketta, ostoaika yleensä meni jo.
Vastavirtaan kulkeminen on ollut osa omaa sijoitusstrategiaani, mutta siinäkin tärkeintä on osata tulkita osakkeen tai muun sijoitustuotteen oikeaa arvoa ja kasvupotentiaalia suhteessa nykyiseen hintaan.

1.3. Alkupääoma ja kuukausittain käytettävissä olevat varat

Sijoitusstrategian valintaan vaikuttaa myös nyt käytettävissä olevat rahasi eli alkupääoma, sekä se kuinka paljon voit sijoittaa lisää rahaa kuukausittain.
Rahastosijoittamisen voi aloittaa kympeillä, suoria osakkeita kannattaa yleensä ostaa vasta kun käytössä on joitakin tuhansia euroja. Asuntosijoittamisessa puhutaankin sitten jo aivan eri mittaluokasta.

1.4. Hajauttaminen

Valitset minkä sijoituslajin tahansa, hajauttaminen on tärkeää.
Edellisen kappaleen summat viittaavatkin tähän.
Hyvin valittu rahasto hoitaa jo valmiiksi hajautuksen puolestasi, siksi pikkusummatkin riittävät.
Osakkeita taas ei kannata ostaa aivan pienillä summilla kaupankäyntikulujen vuoksi.
Oma nyrkkisääntöni on pitää kulut maksimissaan yhdessä prosentissa (1 %).

Asuntosijoittamisessa riskit ovat suuret, jos on varaa vain yhteen asuntoon. Siksi tuo laji vaatii isoa pääomaa tai huomattavaa velkavivutusta, joka sekin kasvattaa riskiä.
Asuntosijoittaminen koetaan usein helpoksi lajiksi, koska “jokainen asuu itsekin jossakin”. Valitettavasti pelkkä asuminen pätevöittää asuntosijoittajaksi yhtä vähän kuin päivittäinen lähimarketissa käyminen kauppiaaksi. Tämä on varsin työläskin sijoituslaji moneen muuhun verrattuna.

Hajauttaa voi myös yhdistelemällä eri sijoituslajeja. Näin minäkin teen, kuten jäljempänä huomaat.

2.

Sijoitusstrategian tarkastelua

Aloitin edellisen luvun kirjoittamalla “Sijoitusstrategian luominen on siinä mielessä jännä juttu, että ei ole olemassa mitään yksiselitteistä kaavaa, jonka voisi sanoa toimivan takuuvarmasti.”
Tähän on lisättävä myös se, ettei yksikään sijoitusstrategia ole myöskään kiveen hakattu.

Vaikka sijoittamisessa on pidettävä pää kylmänä ja pysyttävä strategiassa, niin strategiaakin pitää aika ajoin päivittää.
Tilanteet muuttuvat, sijoittamisen ja elämän suhteen.
Saavutat tavoitteita, jotka mahdollistavat riskinoton kasvattamisen.
Jäät työttömäksi, etkä voi noudattaa aiempaa sijoitussuunnitelmaasi.

Tai lähdet nomadiksi maailmalle vähentäen jatkuvasti asiakastöitä, menetät mahdollisuuden reissutyösi tekemiseen pandemian myötä ja päädyt lopulta elämään sijoitustesi tuotoilla, syömään pääomiakin.
Jälkimmäinen on todellinen kuvaus elämästäni.
Kiitän itseäni, että olen sijoittanut koko tähän mennessä 24 vuotta kestäneen yrittäjyyteni ajan.

Yrittäjyys ja ammattini ovat intohimolajiani, tuloni ovat aina olleet pienet. Silti olen onnistunut säästämään ja sijoittamaan. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. (Huh, vielä yksi klisee.)

3.

Mihin ja miten sijoitan

Aloitin sijoittamisen vuosituhannen vaihteessa, rahastoista, kuten moni muukin. Olisin halunnut ostaa suoria osakkeita, mutta tuolloin vielä käytössä olleet pörssierät eivät mahdollistaneet pikkurahoilla sijoittamista. Näin homma alkoi ja eteni.

3.1. Arvo-osuustili ja osakesijoittaminen

Pörssieristä luopuminen mahdollisti osakesijoittamisen ja siirryin siihen täysipainoisesti.
Osuuspankin asiakasomistajien 1% kulu salli kaupankäynnin pienilläkin summilla.

Myös Nordealla on vastaava kulurakenne omille asiakkailleen, mutta itse luovuin Nordean asiakkuudesta jo vuosituhannen alkuvaiheessa yrittäjävihamielisen “palvelun” vuoksi.
Valitettavasti myös Osuuspankin palvelutaso on heikentynyt viime vuosina merkittävästi ja harkitsenkin lakkauttaa arvo-osuustilini siellä ja siirtää salkkuni kokonaan Danske Bankiin.

Dansken kanta-asiakkaille kaupankäyntikulut ovat 5 € per kauppa, joten vähintään 500 € ostolla – tai myynnillä – kulut jäävät samaan kuin OP:ssa.
Alkutaipaleellani osakesijoittajana tein ihan kymppienkin ostoja ja myyntejä, joten silloin 1 % kulu oli tärkeä, nykyään sillä ei ole enää juurikaan merkitystä.
Olen siis aloittanut täysin tyhjästä ilman aiempia säästöjä tai perintöjä. Olen myös ollut aina pienituloinen. Tämä kannustukseksi sinulle, joka mietit kannattaako pikkusummilla edes aloittaa.

Arvo-osuustilini aikajänne

Arvo-osuustili on ollut pitkään sijoittamiseni kulmakivi. Osa omistuksistani on mallia osta & pidä ja toisilla taas käyn aktiivisemmin kauppaa.
Suomalaisissa osakkeissa olen painottanut korkeita osinkoja maksavia yhtiöitä. Toisin sanoen arvo-osuustililläni on sekä pitkäaikaisia omistuksia että lyhyen aikajänteen sijoituksia.
Aikajana vaihtelee päivästä vuosikymmeniin.

Välillä syödään, sitten taas säästetään

Olen kasvattanut salkkuani tasaisesti, mutta toisaalta myös tyhjentänyt sen kokonaankin esimerkiksi uusia yrityksiä perustaessani.
Silloin kun muut yritystuloni riittävät kuluihini, sijoitan osingot uudelleen ja kasvatan salkkua muutenkin kaikilla ylimääräisillä rahoilla.
Nomadielämässä halusin vähentää työntekoa ja käytin tuottoja elämiseen. Pandemian aikana ja sen aiheuttaman töiden menetyksen vuoksi olen viime aikoina syönyt taas pääomiakin.
Suomeen palatessamme kehittelen jälleen yritykseni toimintaa, mutta olen ollut sieltä niin pitkään pois, ettei tulojakaan ole heti keksittävissä.

Huom. kappaleen alussa mainitut kulut koskevat Helsingin pörssin suomalaisia osakkeita. Näissä perinteisissä kivijalkapankeissa en muuta kauppaa harrastakaan. Kansainväliset tuotteet ostan muualta, siitä pian lisää, jatka siis lukemista.

3.2. Asuntosijoittaminen

Asunto I

Samoihin aikoihin osakesijoittamisen aloittamisen kanssa ostin pienen yksiön.
Tahdoin nimenomaan minikodin, jotta kaikki rahani eivät kuluisi asuntolainaan.
Halusin matkustaa ja ajattelin, että pieni tukikohta olisi kätevä, jos päätyisin toiveideni mukaisesti viettämään pidempiäkin ajanjaksoja maailmalla.
Tämä toteutui jopa siinä määrin, että päädyin sittemmin laittamaan asunnon vuokralle.
Näin minusta tuli asuntosijoittaja, vaikken ollut aiemmin uskonut tulotasoni sellaista mahdollistavankaan.

Asunto II

Sittemmin päädyin ostamaan puolisoni Ismon kanssa yhteisen kodin. Ei sekään järin suuri, mutta tuplasti miniyksiötäni suurempi, 41-neliöinen yksiö Helsingin kantakaupungista.
Ismo asui vuokralla ja pähkäilin, ettei siinä ole mitään järkeä. Lainan saaminen yksin ei kuitenkaan ollut helppo rasti, joten minulle heräsi ajatus, että jospa osallistuisin sen hankintaan.
Asunto kasvattaisi varallisuuttani ja samalla muuten olematonta yrittäjän eläketurvaa.

Puolikkaaseen en kyennyt, oman asuntolainani ja Helsingin hintojen vuoksi, mutta ehdotin jos osallistuisin neljänneksen osuudella.
Pitkän etsinnän jälkeen löysimme sopivan asunnon Helsingin keskustasta. Oma ehtoni oli nimenomaan se, että rautatieasemalle olisi päästävä kävellen.
Asuin tuohon aikaan Tampereella – siinä miniyksiössäni – ja kävin usein luottamustoimieni vuoksi Helsingissä.

Vitsailimmekin, että omistusosuuteni mahdollistaisi neljäsosa-ajan asumisen yhteisessä asunnossamme.
Aika pian kävi niin, että vietin Helsingissä yhä pidempiä aikoja ja lopulta muutin yhteiseen asuntoomme.

Asuntomme vuokraaminen

Ismon puolen vuoden mittaisen vuorotteluvapaan ajaksi (2016-2017) laitoimme asunnon vuokralle. Tampereen miniyksiönikin oli jo vuokrattuna.
Kun päädyimme jäämään maailmalle Ismon menetettyä työpaikkansa vuorotteluvapaan aikana, etsimme uuden vuokralaisen.

Molempien asuntojen vuokralaisten kanssa tuli ongelmia. Kummassakin päässä oli maksuvaikeuksia, Tampereen silloinen vuokralainen aiheutti myös mainittavia tuhoja.
Tässä kohdassa ne hajautukset olisivat totisesti olleet tarpeen. Tappiot olivat merkittävät.
Etänä maailman toiselta puolelta asioiden hoitaminen käräjäoikeutta myöten oli stressaavaa. Hetken mielessäni kävi ajatus myydä asunto ja sijoittaa vain pörssiosakkeisiin.

Asuntosijoittamisessa on oleellista valita oikea kohde ja oikea vuokralainen.
Meidän kumpaakaan asuntoa ei hankittu alunperin sijoitusmielessä, vaan omaan käyttöön.
Vuokralaiset oli otettu oman elämäntilanteemme takia, ei tuotot mielessä.

Vuokrat eivät riittäneet kattamaan lainanlyhennyksiämme korkoineen, kassavirta oli siis negatiivinen. Päätimme myydä yhteisen Helsingin-asuntomme vuoden 2019 lopulla. Pääsimme eroon siihen kohdistuvasta velasta ja arvonnousun vuoksi jäimme myös voitolle.
Tampereen asunto on edelleen omistuksessani ja vuokrattuna.

Asunto III

Ajatuksenamme oli ostaa edullisempi asunto tilalle, nyt puhtaasti sijoituskäyttöön.
Tässä lajissa ajatukset ja toteutus näemmä menevät meillä päälleen.
Etsiskelimme jälleen vanhan talon yksiötä, tällä kerralla taas Tampereen keskustasta.
Sopivaa kohdetta ei löytynyt, hinnatkin tuntuivat karkaavan käsistä.

Uudiskohteille en lämmennyt. En sijoituskohteena ylipäätään, mutten myöskään niiden huonojen pohjaratkaisujen vuoksi, muun muassa.
Kunnes sitten asuntoilmoituksia selatessani törmäsin yhteen erinomaiseen kohteeseen.
Teimme kaupat rakenteilla olevasta kohteesta vuorokaudessa.

Sijoitusasunnoksi hankitusta yksiöstä tuli sittenkin oma kotimme. Sinne me muutamme eli palaamme Suomeen vuosien jälkeen. Ainakin joksikin aikaa.
Voi olla, että laitamme asunnon vuokralle myöhemmin.
Ideaalitilanteessa pitäisimme sen omana tukikohtanamme ja ostaisimme sijoitusasunnoksi jonkin muun kohteen.
Tämän asian ratkaisee tulevaisuuden tulomme, sekä se missä päin maailmaa niitä tuloja tienaamme.

Asuntosijoittamisen miinukset:

• Suuri pääoman ja/tai lainan tarve
• Heikko hajauttaminen jos asuntoja ei ole useita
• Hallinnoinnin ongelmat, jos asuu itse eri paikkakunnalla tai eri maassa

Asuntosijoittamisen plussat:

• Monia vaihtoehtoja: pitkäaikaisvuokraaminen, AirBnB, flippaus
• Hyvässä kohteessa mahdollisuus vuokratuoton lisäksi myös merkittävään arvonnousuun
• Mahdollisuus vaikuttaa itse tuottoihin esim. remontoinnilla

3.3. Rahastosijoittaminen

Kerroin aloittaneeni rahastosijoittamisella, mutta myös lopetin lajin nopeasti. Miksi?

Tuolloin, reilut parikymmentä vuotta sitten, tarjolla oli vain tuttujen kivijalkapankkien rahastoja.
Niitä maltillinen, korkeariskinen ja mikä lie keskiverto, joiden nimet viittaavat lähinnä siihen onko kyseessä korko- vai osakerahasto tai näiden yhdistelmä.
– Tiedäthän, niitä, joissa pankki nappaa suurimman osan voitoista, joskus enemmänkin.

Nordnetin rahastot

*Nordnetin tullessa markkinoille palasin rahastosijoittamiseen.
Tarjolla oli jopa täysin kuluttomia rahastoja, ja on edelleenkin.
Nordnet indeksirahasto Suomi on vasta-alkajallekin helppo kohde aloittaa sijoittaminen.
Norjan ja Ruotsin vastaavat rahastot ovat nekin kuluttomia.

Näiden ns. sisäänheittotuotteiden lisäksi sijoitan *Nordnetin kautta myös muihin rahastoihin, enimmäkseen Yhdysvaltain markkinoille, mutta hajautusta on maailmanlaajuisesti ja eri toimialoille.
*Nordnetin salkussani on tällä hetkellä peräti 13 eri rahastoa.
Näin laaja hajautus on täysin tarpeeton, jopa järjetön, oma sijoitusstrategiani vain on aika kokeilullinen. Aion kyllä karsia pois huonoiten tuottavia kun olen seurannut kehitystä riittävän pitkään.

Pidän rahastosijoittamista melkoisen tylsänä lajina. Siksi haluan tehdä siinäkin erikoisempia poimintoja ja ottaa sitä myöten vähän enemmän riskiä spekulatiivisemmilla toimialoilla tai maissa, joiden kehitys on ennalta-arvaamatonta.

Rahastojen valitseminen hajautuksen näkökulmasta

Moni aloittaa kuluttomilla pohjoismaisilla rahastoilla ja valitsee pian lisäksi jonkin laajempaa maantieteellistä hajautusta tarjoavan vaihtoehdon.

En tosiaan voi antaa sijoitussuosituksia, mutta itse pidän järkevänä poimia tuon Suomi indeksin lisäksi ehkäpä Norjan ja hakea maantieteellistä hajautusta Yhdysvalloista, joko Nordnetin oman USA indeksirahaston kautta tai sijoittamalla Handelsbanken Usa Indeksiin.
Nordnet Indeksirahasto Maailma tuo jo itsessään hajautusta.

Näissä maailma-rahastoissa on yleensä aika suurella painolla Yhdysvaltain markkinoita, mikä kannattaa huomioida, jos aikoo ostaa vielä erikseen USA-rahastoja.
Näitä kaikkia minulla on nytkin salkussani, Handelsbanken Usa suurimmalla painolla.
Pohjoismaisia rahastoja minulla on tällä hetkellä hyvin vähän, juurikin hajautussyistä.
Omistan niin paljon kotimaisia osakkeita, ettei minun kannata sijoittaa samalle markkinalle vielä rahastojenkin kautta.
– Eli jälleen kerran, jokaisen tulee pohtia mikä on itselle sopivin vaihtoehto ja miten se sopii omaan kokonaisuuteen.

Pienillä summilla aloittaessa valitsisin alkuun 2-3 rahastoa, joihin aloittaisin kuukausisäästämisen. Ja summa todellakin voi olla vaikka parikymppiä kuussa.

Huomaa:

En maininnut Nordnetiä arvo-osuustili -kappaleessa. Siinä missä *Nordnetin ns. sisäänheittotuotteet ovat edullisia, ovat osakkeiden kaupankäyntikulut sen verran suuret, että etenkin pienillä summilla sijoittavan kannattaa ostaa suorat osakkeet muualta. Tosin, kuten aiemmin mainitsin, ihan pienillä summilla en suoria osakkeita ostaisi muutenkaan. Kympeillä tai satasilla sijoittavan kannattaa pysyä rahastoissa.

Osakesäästötilejä voi olla vain yksi, mutta arvo-osuustilien määrää ei ole rajoitettu. Voit siis aivan hyvin käyttää useita pankkeja eri tarkoituksiin. Näin teen minäkin.
Pankit mielellään mainostavat, että keskittäminen kannattaa, mutta omat laskelmani osoittavat toista.

MAINOS

Rahastosijoittamisen miinukset:

• Tylsä laji sijoittamisesta yhtään enemmän kiinnostuneille (passiivista)
• Kaupanteon hitaus, ei mahdollisuutta reagoida kurssimuutoksiin

Rahastosijoittamisen plussat:

• Helppoa ja aikaa säästävää
• Hajautus hoituu yhdelläkin rahastolla
• Voi aloittaa pienilläkin summilla (esim. Nordnet minimi 15 €)
• Sopii aloittelijallekin, ei vaadi erityisen paljon taitoja
• Mahdollisuus automatisoida kuukausisäästämisellä
• Osta & unohda – tuotot kertyvät vaikka et tekisi mitään

Lakisääteinen muistutus: ”Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.”

3.4. Kryptoihin sijoittaminen

Kryptovaluuttoihin sijoittaminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan, hyvässä ja pahassa.
Rikollisuuteenkin liitetyt kryptot herättävät keskustelua myös ympäristönäkökulmasta, mutta puhtaasti sijoittamisenkin vinkkelistä näihin liittyy ongelmia.

Kohtuullisen tuoreet sijoittajat hehkuttavat suuria tuotto-odotuksia, toistan; isoja tuottoja ei ole ilman isoja riskejä.
Jos sijoittaminen ei ole entuudestaan tuttua, kryptoilla voi hävitä rahansa siinä missä muissakin sijoituslajeissa. Ehkäpä jopa helpommin.

Kryptovaluuttojen arvoa ei voi analysoida aivan samalla tavoin kuin esimerkiksi pörssiyhtiöiden osakkeita. Monella kryptoihin sijoittaminen muistuttaa enemmän lottoamista kuin sijoittamista.
Ok boomer, toteaa varmasti moni tässä kohtaa, mutta ei se minun tappioni (eikä voittoni) ole, jos haluat ottaa riskin.

Riskinhallinnan ongelmat

Kryptojen noustessa puolesta puhujia riitti, kurssien laskiessa on ollut hiljaista.
Toisin kuin muissa lajeissa, kryptoissa 10 % päivävaihtelut eivät ole poikkeuksellisia. Mutta jokaista voittajaa kohti on yhtä monta häviäjää. Suuret tuotot houkuttelevat, mutta liian moni unohtaa kurssien laskevan yhtä voimakkaasti.

Kokematon ei välttämättä pysy sijoitusstrategiassaan, vaan ostaa ja myy paniikkitunnelmissa. Sama pätee luonnollisesti kaikkiin sijoitusinstrumentteihin, mutta kryptoilla treidaamisesta puhutaan niin paljon, että mainitsen tämän vielä erikseen.

Kryptoihin liittyviä sijoitusvinkkejä myös jakavat ne, joiden sijoitusura on vielä varsin lyhyt. Puhtaasti siksi, että laji on uusi. Moni on pärjännyt aloittamalla oikeaan aikaan, mutta se ei takaa, että Bitcoin olisi nousussa lähitulevaisuudessakin.

Uudehkona sijoitusinstrumenttina kryptovaluutat kiinnostavat erityisen paljon tuoreita sijoittajia. Riskien hallinta on kuitenkin konkareiden laji.
Sijoituspäätöksiä ei pidä tehdä tunteella ja strategiassa on pystyttävä pysymään.
Ajoittaminen ei onnistu edes ammattilaisilta, kokemattomampien sijoittajien kannattaa ehdottomasti aloittaa osta & pidä -strategialla. Mieluummin niin, ettei salkun arvoa edes kurki välillä.

Ja kyllä, omastakin salkustani löytyy kryptoja, mutta niin vähän, ettei hetkauta, vaikka ne katoaisivat kokonaan.

Plussat ja miinukset:

Mahdollisuus käydä kauppaa 24/7. Tämä on sekä uhka että mahdollisuus.
Ainainen aukiolo antaa joustoa, mutta peliriippuvuuteen taipuvainen voi koukuttua treidaamaan yötä päivää.
Itse hoidan kryptokaupat samalla kuin muutkin sijoitukset, eli vain pörssin aukioloaikoina. Minimalismin näkökulmasta ajankäytön rajoittaminen on tässäkin paikallaan.
Kryptot usein myös liitetään rikollisuuteen, mutta itse en näe tätä sijoittajan näkökulmasta riskitekijänä. Rikollisuuden määrä ei ole riippuvainen käytetystä valuutasta.

3.5. Pelikassa

Koko varallisuudestani vain noin 1 % on tätä erittäin korkeariskistä lajia. Se on niin pieni osa kokonaisvarallisuuttani, että se on varaa menettää vaikka kokonaan silmänräpäyksessäkin.
Samalla tämä yksi prosentti on lajia, joka voi tuoda vaikka tuhannen prosentin tuoton kohtuullisen lyhyessäkin ajassa.
Edellä mainitut kryptot kuuluvat omaan pelikassaani.

Pelikassakseni kutsun sitä osaa sijoituksistani, jolla tavoittelen korkeita tuottoja ja teen satunnaisesti myös päiväkauppaa.
Kryptojen lisäksi treidaan myös jenkkiosakkeilla. Tässä lajissa korkea volatiliteetti on oleellista.
Pienillä summilla ei tienaa paljonkaan, mutta tuotot voi sijoittaa uudelleen ja sitä kautta kasvattaa varallisuuttaan edelleen.

Laji on lottoni ja siinä palkitsee mahdollisuus kerryttää pääomaa ilman tarvetta sijoittaa lisää omaa rahaa.
Tietyt samat lainalaisuudet pätevät tässäkin kuin vaikkapa osakesijoittamisessa: Aika on ystävä.

Jos kurssi ei laske ostolukemiin, ei auta kuin odotella, että pääsee jatkamaan kaupantekoa. Jos kurssi ei nouse myyntilukuihin, sama juttu.
Välillä voi joutua istumaan pitkäänkin käsiensä päällä ja odottamaan kärsivällisesti kurssivaihteluita.

Vaikka olisi kuinka hätähousu, edes kryptot eivät aina heittele niin, että kannattaisi lähteä kaupoille. Riippuen siitä minkä osto- ja myyntihinnan on itselleen asettanut.
Sitten pitää vain odottaa. Nousua tai laskua.

Pelikassani alustana käytän *Revolutia ja *Binancea, mutta myös OP:n arvo-osuustiliäni.

3.6. Osakesäästötili

Tämän luvun kuuluisi oikeastaan olla arvo-osuustilin yhteydessä, mutta koska OST on uusin tulokas omassa salkussani, jätin tämän tarkoituksella tänne myöhemmäksi.
Toinen syy on siinä, etten ole kovin innostunut osakesäästötilistä.

Osakesäästötilini on Danskessa, Osakesäästäjien jäsenenä en maksa tilinhoitopalkkioita, kaupankäyntikulut ovat samat kuin AOT:llä eli 5 € per kauppa.

Viitisen prosenttia omaisuudestani on OST:llä ja strategianani on kasvattaa muuten kehnoksi jäävää eläketurvaani veroetujen kautta.
Osakesäästötilillä verot maksetaan vasta kun rahat nostetaan tililtä, ei siis siinä vaiheessa kun myyt osakkeita voitolla. Tässä pääsee hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä, koska varallisuutta voi kasvattaa myös sillä muutoin veroihin menevällä osuudella.
Luonnollisesti myydessä maksetaan myös euromääräisesti enemmän veroja, jos alkuperäinen pääoma on kasvanut korkoa korolle -ilmiön vuoksi enemmän kuin ilman sitä.

Mielestäni OST:n kehittäminen jäi kuitenkin puolitiehen ja valitsisin ennemmin AOT:n, jos voisin ottaa vain yhden. Tämä on siis minulla muiden lisänä ja erittäin pitkäaikaiseen sijoittamiseen.

OST-salkustani löytyy samoja osakkeita kuin arvo-osuustililtäni, mutta täällä osinkopainotteisesti. Myös volatiilit osakkeet kuuluvat OST-strategiaani, toisin sanoen voin käydä kauppaa tilin sisällä ilman luovutusvoittoverojen vuosittaista maksamista.

Osingot sijoitan uudelleen aina kun salkkuun kertyy vähintään se 500 €, jotta kaupankäyntikulut pysyvät maksimissaan yhdessä prosentissa.
Toki kaupankäyntikulujakaan ei kannata liikaa tuijottaa. Hyvin tuottava osake, tai myös rahasto, kestää korkeammatkin kulut.
Varmuutta kurssinousuista ei kuitenkaan ole ja siksi pyrin itse pitämään kulut alle yhden prosentin.

Vuoden 2024 alusta osakesäästötilille on voinut tallettaa maksimissaan 100 000 € aiemman 50 000 euron sijaan. En usko täyttäväni itse tuota koskaan, vaikka OS-tililläni viisinumeroinen summa onkin.
Maksan mieluummin verot jo myyntihetkellä ja hyödynnän AOT:n etuja hankintameno-olettamasta yksittäisten osakkeiden tappioiden vähentämismahdollisuuteen.
Tai no, koskaan ei pidä sanoa koskaan, mutta sanotaan vaikka niin, että en aio kasvattaa OST:n painoarvoa kokonaisvarallisuudestani.

3.7. Käteinen ja puskuritili

Yleensä suositellaan pitämään muutaman kuukauden tai puolen vuoden menoja vastaava summa käteisenä. Se on varmasti järkevää, mutta itse en sitä noudata. Luotan että yllättävien menojen kohdatessa voin tarvittaessa lunastaa joitakin sijoituksiani.
Näin suurin osa rahoistani on tuottamassa eikä loju tilillä inflaation nakerrettavana. Äkillisiä menoja harvemmin kuitenkaan osuu tuhansien eurojen edestä kohdalle.

Tässä kannattaa muistaa, että se tarve saattaa osua kohdalle silloin, kun kurssit ovat alhaalla. Siksi jonkinlainen puskuri käteisenä on suositeltava.
Itsellänikin käteistä on jonkin verran, mutta lähinnä ne ovat sijoituskassaani. Eli pelivaraa ostoksille kun kurssit laskevat alle ostorajani. Vastaavasti siirrän käteistilille myyntien tilitykset odottamaan niitä seuraavia kurssilaskuja.

Revolut

Pientä määrää käteistä pidän myös eri valuutoissa. Nomadielämässäni tarvitsen muutenkin eri valuutoita, joten on järkevää vaihtaa valuuttaa silloin kun kurssit ovat suotuisimmat.

Valuutat säilytän pääosin *Revolutin tileillä. Tällä hetkellä säästötilien korot ovat siellä 3,87-5,15 % välillä. Rahaa voi siirtää käyttötilille ilman kuluja yhdellä napin painalluksella koska tahansa ja korko lasketaan päiväsaldosta.
Siirrän kuukausittaisia menoja vastaavan summan *Revolutin säästötilille ja nostan sieltä käyttelytilille rahaa sitä mukaa kun tarvitsen. Näin saan korkoa myös päivittäisasiointiin varatulle rahalle.

Svea Bank

Asuntokauppojen välissä säilytin rahoja Svea bankissa ja pidän siellä edelleenkin pientä summaa. 3,55 % korolla se on parhaimmasta päästä Suomessa toimivista pankeista, mutta ei yllä *Revolutin korkotasoon.
Svea on myös siirtojen suhteen kankeampi, mutta toisaalta se voi olla etu sellaiselle, jolla raha polttelee helposti näpeissä. Kun reaaliaikaisia siirtoja ei voi tehdä, ei heräteostoksetkaan ole mahdollisia.
Itse olen minimalistina aliostaja, joten raha pysyy tilillä ja valitsen mieluummin suurimman mahdollisen koron.

MAINOS

4.

Kokonaisvarallisuuteni lajeittain

4.1. Varallisuuteni eri lajeissa

Näin sijoitukseni jakautuivat vuoden 2024 alussa.
Jaoin osuudet tämänhetkisen tilanteen mukaan pyöristettynä tasalukuihin, koska päivittäiset arvot vaihtelevat.

• Asunnot 86 %
• Osakkeet (AOT + OST) 8 %
• Rahastot 4 %
• Muut (kryptot, valuutat, käteinen ym) 2 %

4.2. Nettovarallisuuteni

Henkilökohtaista velkaa minulla ei ole, mutta uudesta asunnosta meillä on velkaa rahoitusvastikkeen kautta. Oma velkaosuuteni on tällä hetkellä lähes 27 % kokonaisvarallisuudestani.

Omaan makuuni osakepainoni on nyt liian alhainen. Asunnoissa kiinni oleva varallisuus taas on suhteettoman suuri. Jos asuntoja olisi enemmän, ongelmaa ei olisi. Nykytilanteessa koen hajautuksen puutteelliseksi.
Kaksi asuntoa, tai oikeastaan 1,6 omistamaani asuntoa kattaa koko varallisuudestani kokonaiset 86 prosenttia.

Jos tarkastellaan pelkästään sijoitusvarallisuutta, tilanne on toinen.
Ostimme asunnon numero 3 sijoitusasunnoksi, mutta muutimme sittenkin siihen itse, ainakin joksikin aikaa.
Toisin sanoen asunto ei tuota mitään, eikä sitä voi tällä hetkellä laskea mukaan sijoitusvarallisuuteen.

4.3. Sijoitusvarallisuuteni

Tehdäänpä laskelma uudelleen ilman uusinta asuntoa, jota siis kodiksi kutsutaan.

• Asunnot 78 %
• Osakkeet 12 %
• Rahastot 6 %
• Muut 4 %

Sijoitusvarallisuuteni on kokonaan velatonta. Järkevää vai ei, siitä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin nukun sen suhteen yöni rauhassa.
Minimalistina en edes tavoittele maksimaalista voittoa tai miljoonaomaisuutta. Riittää kun voin turvata vapauteni.

5.

Miten sijoitusstrategiani muuttuu tulevaisuudessa

Kiveenhakattua suunnitelmaa ei ole. Pohdin omista lähtökohdistani ja yhteiskunnallisista näkökulmista mihin suuntaan menen jatkossa.
Toisaalta asuntosijoittaminen on viehättänyt minua jo nuoresta asti, toisaalta taas osakkeissa kiinnostaa niiden nopeus ja helppous. Helppoudella tarkoitan tässä sitä, ettei niiden omistaminen vaadi samanlaista konkreettista työtä kuin asuntosijoittaminen.
Toisaalta jos päädymme jäämään Suomeen, on asuntojen hallinnointi helpompaa ja tuo laajempia mahdollisuuksia esimerkiksi flippaamisen tai lyhytaikaisen vuokraamisen kautta.

Puhtaasti järjellä ajateltuna kannattavinta olisi vain laittaa kaikki helppoihin ja huoltovapaisiin rahastoihin, mutta itse olen riskihakuinen. Useammat käyttäisivät tässä termiä tuottohakuinen, mutta myönnän suoraan, että itseäni kiehtoo nimenomaan riskien ottaminen.
Varallisuuden kasvaessa olen aiempaa varovaisempi, mutta haluan silti tehdä päätöksiä itse ja hyväksyn jossain määrin korkeitakin riskejä.

Juuri nyt en ole muuttamassa varallisuuteni painoarvoa mihinkään suuntaan, mutta tarkkailen aktiivisesti yleistä markkinatilannetta ja asuntomarkkinoiden kehitystä. Harkitsen rauhassa, mutta sopivan tilaisuuden tullen saatan tehdä nopeitakin päätöksiä.
Strategiassani on aina varaus vaihtoehdolle, suunnan muutokselle tiettyjen triggereiden lauetessa. Sellainen oli uusimman asunnon ostaminenkin. Katselin reilut kolme vuotta sopivia kohteita sivusilmällä. Sellaisen osuessa kohdalle teimme puolisoni kanssa päätöksen vuorokaudessa ja kaupat Suomessa käymättä.

6.

Miten sijoittaminen kannattaa aloittaa

Nyt tulee neuvoja, joita et haluaisi kuulla, mutta lue silti. Tämä on tärkeää, eikä tätä voi koskaan korostaa liikaa.
Sijoita vain rahaa, joka sinulla on varaa menettää. Sijoita vain sellaisiin tuotteisiin, joiden toiminnan ymmärrät. Älä aloita osakesijoittamista niin sanotusti tikkaa heittämällä.

Ensimmäinen askel on opiskella lajia. Sijoita siis aivan ensimmäisenä hyvään sijoitusoppaaseen.
Jos haluat opiskella mieluummin esimerkiksi verkkokurssien avulla, varmista, että kouluttaja on pätevä. Vaadi näyttöjä tuloksista, äläkä hassaa rahojasi mihin tahansa rahamanifestointivalmennukseen.

Tiedän että sinulla on kova kiire aloittaa sijoittaminen, nyt kun olet lajista innostunut, etkä millään viitsisi tuhlata aikaa opiskeluun. Osta silti se kirja ja aloita sijoittaminen helpohkoilla lajeilla.
Laita parikymppiä kuussa rahastoon samalla kun opiskelet aihetta. Näin opit teoriassa ja testaat käytännössä, ilman suuria riskejä.

Jos aivan välttämättä haluat tarttua heti suoriin osakkeisiin, tee se paperilla, älä rahalla.
Itse harjoittelin teini-ikäisenä mielikuvitussalkulla ja seurasin sen kehitystä.
Todennäköisesti minäkin olisin mennyt pää edellä ostamaankin osakkeita, ellei olisi ollut pörssieriä ja minulla liian vähän rahaa. Nyt pörssieriä ei enää ole, mutta suosittelen silti harjoittelemaan riskittömästi.
Osakepoiminta ei ole helppo laji. Suurin osa häviää indeksille, joten lopulta se tylsä rahasto tuottaa todennäköisesti paremmin kuin valitsemasi osakkeet.

Kasvata summia sitä mukaa kun rahatilanteesi sallii ja suunnittele samalla omaa sijoitusstrategiaasi:
Aikajana, päämäärä, tavoitteet.
Pidä pää kylmänä ja pysy strategiassasi.
Älä kuuntele ulkopuolisten sijoitusvinkkejä.
Naapurin Kale voi tietää sijoittamisesta vielä vähemmän kuin sinä, vaikka muuta väittäisi.
Ja edelleen, vain sinulla on sinun tavoitteet ja päämäärä, siksi sinun pitää suunnitella itse oma sijoitusstrategiasi.
Vielä yksi klisee: Tämä ei ole pikajuoksu, vaan maraton. Ole kärsivällinen ja sitkeä.

Onnea, taitoa ja onnistumisia matkaan!

MAINOS

Huom. *Nordnet on affiliatekumppanini, joten saatan saada korvauksen mikäli avaat sinne arvo-osuustilin tai osakesäästötilin. Tilin avaaminen on kuitenkin sinulle täysin maksutonta, eikä kuukausimaksuja peritä. Säästämisen ja sijoittamisen voit aloittaa täysin omaan tahtiisi.
Asiakkaana voit myös lukea Nordnetin omia oppaita ennen kuin teet omia sijoituspäätöksiäsi.
Voit aloittaa vaikka *tästä.
Revolutin ja Binancen linkit taas ovat ns. kaverikutsulinkkejä. Myös Revolut on perustasolla maksuton palvelu.