Minimalistit pitävät tilastoinnista ja lukujen pohtimisesta.
Mietimme kuinka monta esinettä haluamme omistaa, mikä on sopiva määrä vaatteita.
Siksipä jotkut tarkasti määrittelemämme numerot saattavat aiheuttaa vähän vinoja hymyjä ja silmien pyörittelyä muissa ihmisissä.
Joskus numeroille on kuitenkin tarkkaan harkittu peruste.
Omistettavien, tai varsinkin mukana kannettavien vaatteiden sopiva määrä on pitkän kokemuksen tulos. Tiedämme, ettei hammastahnaa kannata varastoida useita tuubeja, koska sitä on aina helposti saatavilla ja yhtä putkiloa kerrallaan tyhjentävinä osaamme arvioida sen riittävyyden.
Olen kertonut usein matkustavani seitsemän kilon reppu kaverinani.
Nyt matkustamme puolisoni kanssa tuon painoisten reppujen kanssa pysyvästi.
En sinänsä ihmettele ihmisten hämmästelyä, aika harva lopulta haluaa tulla toimeen yhtä vähällä.
Olen myös kertonut haluavani omistaa kaikkiaan neljä laatikollista tavaraa.
Ei sille edes ole varsinaista järkiperustetta, ainoastaan tunne siitä, että se olisi itselleni sopivasti.
Seitsemän kilon salaisuus piilee lentoyhtiöiden säännöksissä
Reppujen painolle kuitenkin löytyy selitys ihan lentoyhtiöiden säännöistä.
Paljon matkustavana tulee käytettyä lukuisia eri lentoyhtiöitä.
Olen lentänyt kymmenillä eri yhtiöillä yli sadalle eri kentälle työvuosieni aikana.
Kuljetan hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta omaisuuteni aina käsimatkatavaroissa.
Monilla eurooppalaisilla yhtiöillä käsimatkatavaran painorajoitukset vaihtelevat kahdeksan ja kahdentoista kilon välillä, riippuen kanta-asiakkuuden tasosta, kohteesta ja konetyypistä.
Varsin usealla yhtiöllä (etenkin kaukomailla) raja on kuitenkin tuo seitsemän kiloa.
Nopeasti paikkaa vaihtavana ja varauksia yleensä viime tipassa tekevänä päädyn valitettavan usein lentämään halpalentoyhtiöllä.
Nämä yhtiöt usein punnitsevat tavarat ja joko pakottavat laittamaan ylipainoisen laukun ruumaan ja maksamaan siitä muutaman kympin tai veloittavat muuten yli menevistä kiloista kymmeniä euroja per kilo.
Muutama kymppi ei ole iso summa pari kertaa vuodessa lentävälle, mutta säännöllisesti lentävä osaa kalkuloida vuositasolla kertyvät satojen, jopa tuhanisen eurojen säästöt.
Minimalistina ymmärtää rahaan vaihdetun vapaa-ajan menetyksen arvon.
Yksinkertaiseen elämään pyrkivä laskee mihin työpanoksensa tuottaman rahan haluaa vaihtaa.
Ei turhaan. Ei tavaroiden liikuttelemisesta koituviin kuluihin, kun vähemmälläkin pärjää.
Mukana ei kanneta esineitä varmuuden vuoksi.
Vain sen mitä oikeasti käyttää ja tarvitsee.