Epäsuosittu mielipide ruokabudjetoinnista: Ruokakuluihin ei vaikuta kaupassa käymisen tiheys.
Yleinen säästövinkki on käydä kaupassa harvoin, esim. kerran viikossa. Olen tästä eri mieltä.
Jos on tapana tehdä heräteostoksia, kikka voi toimia, mutta todellinen syy on silloin ne heräteostokset, ei varsinaisesti kaupassa käyntikerrat.
Toimivin keino on siis tehdä ostoslista ja ostaa vain tarpeeseen. Niin yksinkertaista se on.
Kaupassa käymisen tiheys ei näy ruokabudjetissa
Meillä siippa kävi aina töistä tullessaan kaupassa ostamassa päivän illallisen ainekset ja muut tarvittavat. Siis lähes jokaisena arkipäivänä.
Nyt kun hän ei ole enää vakitöissä, kauppaan ei kannata lähteä erikseen, vaan siellä käydään 1-2 kertaa viikossa. Sinne mennään kun jokin välttämätön on lopussa.
(Meillä se on usein tyyliä vessapaperi, koska kävellen tai ratikassa ei viitsi kantaa jättipaaleja.)
Samalla ostetaan usean päivän ruuat, suunnitellun listan mukaan.
Ruokamenoihin eli rahankäyttöön harvemmilla ostoskerroilla ei ole ollut mitään vaikutusta.
Kannettavaa vain on kerralla vähän enemmän kun samat tavarat tuodaan kerralla viiden kerran sijaan.
Huomioi myös varmuusvarastoihin käytetty raha
Harvemmin ostamista perustellaan myös sillä, että päivän tai pari pidempään nitkuttaminen tuo niitä säästöjä.
En usko, että monikaan jättää sen vuoksi syömättä, ellei kyse ole siitä, ettei rahaa kertakaikkiaan ole.
Useimmat syövät kaappejaan tyhjäksi, mikä onkin järkevää, mutta rahalla ne varmuusvarastotkin on hankittu.
Jos tarkoituksena on pihistellä ruuasta vaikkapa kuukauden ajan, rehellisessä budjetissa huomioidaan myös aiemmin ostettuihin ruokiin käytetty raha.
Pakastimen täyteen ostaminen seuraavan kuukauden säästämistä varten on vain itsensä huijaamista.
Puhumattakaan niistä säästövinkeistä, joissa mukaan ei lasketa työsuhdelounareilla ostettuja lounaita tai muita vastaavia kikkoja.
Todenmukaisimman budjetin tekee laskemalla koko vuoden ruokamenot yhteen ja jakamalla siitä keskimääräiset kuukausimenot.
Seuraatko sinä ruokamenojasi?
P.s. Instagramissa Kreikan saaren Kati kommentoi hyvällä huomiolla: Usein kaupassa käyminen vähentää myös ruokahävikkiä. Kun ostaa suunnitellusti vain muutaman päivän ruoat, mitään ei jää kaapin perukoille pilaantumaan.
***
Tilaa tästä uudet artikkelit suoraan sähköpostiisi:
Itse väittäisin, että tiheämpi kaupassa käynti vähensi meidän ruokamenoja. Meillä ei ole sen kummemmin varmuusvarastoja eikä ruokahävikkiä nykyään. Suomessa asuessamme lähimpään järkevään ruokakauppaan oli 28 km matkaa (lähikaupan hintataso oli noin 25% korkeampi kautta ostoskorin). Silloin meillä oli kaksi jääkaappia pakastimineen. Nelihenkisen perheen viikoittainen ruoan tarve on peräkontillinen tavaraa. Rahaa meni kuukaudessa noin 2000 euroa (vuosiin budjetti oli samaa).
Emme sen jälkeen asuttu näin kalliissa maassa. Viroon muuttaessa ostoskorin hinta tipahti 800 euroon.
Portugalissa kauppa oli suht kaukana, mutta Maltalla on edelleen tapana hankkia tuoreita ruokatarpeita päivittäin. Joka tapauksessa me kävimme koululla joka päivä, joten kaupassa oli käyty suunnilleen joka toinen päivä. Samaa jatkuu nyt Liettuassa, koska kauppa on 10 min kävelymatkan päästä. Eli se käy hyötyliikunnastakin.
Teen toki myös heräteostoksia, jos jokin tykkäämästäni asioista on tarjouksessa, mutta niiden määrä on sen verran pieni, ettei se vaikuttaa ruokabudjettiimme kun 1-2%:llä vuositasolla.