Minimalistisen elämän motivaattori
Junaisäntämme tyhjentää lämmittimen tuhkat ja kantaa ne sinkkiämpärillä laiturilla olevaan astiaan. Kello on 7.30 Krasnojarskin aikavyöhykkeellä ja 3.30 Moskovan aikaa, jonka mukaan junat kulkevat.Suurin osa matkustajista nukkuu vielä. Muutama hiippailee käytävillä hakien kuumaa vettä aamuteetään varten.
En voi pelata futista, koska en osaa. En voi matkustella, koska minulla ei ole rahaa. En voi hakea uutta työpaikkaa, koska minulla ei ole tarpeeksi koulutusta. Mitä yhteistä on näillä väittämillä?Muutospelko. Väärät uskomukset ja itselle uskottelu.On helpompaa pysyä tutussa ja turvallisessa, koska muutos vaatii aktiivista toimintaa.Hyppy tuntemattomaan pelottaa jokaista, mutta kun sen rohkenee tehdä, saa…
– Mistä sitä saa?Tämä kysymys oli yleisin lukijakommentti, kun kirjoitin viime kesänä käyttökokemuksiani Marseille-saippuasta. Olin ostanut omani Ranskasta ja kun välissä oli vuosien tauko tuotteen käyttämisessä (miten olinkaan voinut unohtaa vanhan kunnon marseillen!), en ollut huomannut, ettei sitä niin vain ostetakaan suomalaisista perusmarketeista.Lukijani olivat pyörineet prismoissa löytäen vain Le Chatia, joka ei ole aitoa oliiviöljypohjaista…
Kulinaristina olin aina ollut melko varma, että ruuan suhteen en pystyisi minimalismiin.Tiedättehän nämä tosiminimalistit, jotka syövät joka päivä samaa ruokaa?– Päivästä toiseen pelkkää riisiä ja tonnikalaa.Vaikka olen minimalisti muilta tavoiltani, olen aina halunnut panostaa ruokaan, sen laatuun ja vaihtelevuuteen. Kun olemme nyt rakentaneet uutta elämäämme kahden kuukauden ajan ja joutuneet taas tekemään pitkiä päiviä myydäksemme…
Rakas isoäitini, mummoni, lähti eilen papan kaveriksi sinne jonnekin.Kirjoitin aiheesta toissa vuonna Muistoesineistä -tekstissäni. Mummoni jää elämään muistoissani ilman materiaakin.En tarvitse esineitä muistuttaakseni itseäni hänestäkään. Tulen aina muistamaan hänen keittäjänkätensä, tapansa pitää talouspaperia aina käden ulottuvilla (kuten mekonhihan sisällä), yhteiset matkamme kauppa-autolle, josta hän osti maalla kesiään viettävälle pikku-Tanjalle keltaista jaffaa.Muistan lukuisat asiat, joita hän minulle kertoi,…
Minulle on usein tokaistu, että hyvähän se on matkailla kun on rahaa.Tosiasiassa olen aina ollut pienituloinen. Olen kuitenkin tehnyt paljon pitkiä reissuja.Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Toki suurin osa matkoistani on ollut työhöni liittyviä, ei lomia, mutta yrittäjänä maksan työmatkojeni kulut omasta pussistani.Jotta työreissuista jäisi käteen palkkaakin, on pidettävä tiukkaa budjettikuria.Kirjoitin rahankäytöstämme viikonloppuna…
Minimalistinen elämäntapa vaikuttaa myös matkojen budjetointiin, mutta vielä enemmän siihen, miten matkoillaan elää.Usealle matkailu on lepoa arjesta ja työstä palautumista. Jotkut kokevat pienen luksuksen poistavan stressiä ja haluavat siksi elää lyhyen irtottonsa ajan hienossa hotellissa drinkkejä siemaillen ja vaatekaappiaan shoppailemalla uudistaen.Toinen etsii elämyksiä.Yhdelle se tarkoittaa koskenlaskuretkelle osallistumista, toiselle nähtävyyksien kiertämistä. Itselleni matkailun tarkoitus on tutustua…
*Sisältää kumppanilinkin nomadikollegani e-kirjaan Minimalistisen elämäntavan valinta on usein seurausta jostakin oivalluksesta, tarpeesta muuttaa elämäänsä. Se voi olla seurausta tavaraähkystä, kuluttamiseen painostavasta vallitsevasta yleisestä ilmapiiristä tai stressaantumisesta omaan työhön ja ajankäyttöön. Itselleni minimalismi materian suhteen on synnynnäistä, mutta ajankäytön hallinta ei ole ollut helppoa. Olin kyllä hyvä mahduttamaan kalenteriini paljon velvollisuuksia, töitä ja tekemistä, järjestämään…