Minimalistisen elämän motivaattori
Tavarapäiväkirja pääsee joskus järkyttämään minutkin, vaikka olen kirjannut tunnollisesti kaikki ostokseni jo yhdettätoista vuotta. Minimalistikin saattaa sortua hankkimaan vuorellisen tavaraa, jopa hetkessä. Tavarapäiväkirja auttaa hahmottamaan omaa kulutusta, sitä kuinka paljon omien käsien läpi kulkee tavaraa. Merkitsen ylös niin kuluvat kuin kestotavaratkin, poislukien ruuan, lääkkeet ja vessapaperin.Alkuun tein listaa erilliseen vihkoon, viime vuosina kännykän muistiinpanoihin. Kirjaan…
Jossakin matkan varrella, kenties yöllä Unkarin tullissa rajanylitystä tuntikausia odotellessamme mietiskelin jonkinlaista kevyttä minikodin filosofiaa, mitä minikodissa asuminen minulle merkitsee. Julkaisin minikodin aakkoset jo Minimaattorin Instagram-tilillä, mutta kokoan ne vielä tännekin – minimalistit eivät välttämättä ole kovin aktiivisia somessa. Tämä kooste tulee isompia editoimatta alkuperäisistä Instapostauksista, vaikka olenkin jo uudessa minikodissamme ja tiedän jo monia…
Hei me palataan Suomeen! Reilu vuosi sitten tammikuussa ostimme Tampereelta pienen sijoitusasunnon. Kesällä aloimme pohtia pitäisikö meidän sittenkin muuttaa siihen itse. Epävarma maailmantilanne, epävarmat tulot, byrokratiaongelmat EU:n ulkopuolelta suomalaista yritystä pyörittävänä ja mahdollisuus asua ihan upouudessa asunnossa ratkaisivat asian.Eikä ihan pieni syy ole sekään, että saamme olla pitkästä aikaa lähellä perhettämme, jota emme varsinkaan pandemian…
Lokakuussa poikkesimme Suomessa tyhjentämässä asuntomme.Olo oli hiukan haikea, mutta toisaalta myös helpottunut sitten kun asunto oli tyhjä.Vaikka meillä on (ja oli) tavaraa vähän suhteessa keskivertoihmisiin, niin kyllä se raivausurakka oli sellainen, ettei kovin usein toivo joutuvansa samaan rupeamaan. Alkoi tulla jo ikävä kirjoittamisen ja muiden töiden pariin, eikä niitä töitä kaikkein kiireisimpiä lukuunottamatta ehdittykään lokakuun…
Sisään muuttaessamme uunista löytyi kana.Se ei ollut vuokraisännän tervetuliaislahja, vaan edellisen asukkaan sinne joskus jättämä.Asunnon kunnosta päätellen edellinen asukas oli saattanut poistua autuaammille metsästysmaille.Luultavimmin juoman kuin ruuan saattelemana. Asunto oli muutenkin alkuperäisessä 50-luvun kunnossa.Tapetit olivat täynnä valtavia rasvaläiskiä ja jääkaappi toimi miten sattui. Kaikki oli rempallaan, mutta asunto oli Tampereen halvin, 1350 markkaa kuukaudessa.Lisäksi vuokranantaja…
Reilu vuosikymmen sitten ostin minikodin, kahdenkymmenen neliön yksiön.Tahdoin oman asunnon vuokraamisen sijaan. Se olisi hyvä eläketurva yrittäjälle. En halunnut kuitenkaan ostaa isoa ja kallista asuntoa, koska haaveilin matkustelusta.Ajattelin pienen asunnon säästävän rahaa matkailuun ja olevan hyvä tukikohta silloinkin, jos päätyisin pidemmiksi ajoiksi maailmalle.