Yksinkertaista ruokaa: Neron pallot

Yksi simppeleimmistä lisukkeista, joita syömme suhteellisen usein ovat Neron pallot.
Herkuttelemme niitä usein pihvin kaverina.
Tämäkin ruokalaji kuuluu sarjaan vartissa valmista.

Nämä pallot ovat ruusukaaleja, joita valmistamme kahtena eri versiona; sitruunalla tai valkosipulilla höystettynä.

Ainekset

Ruusukaaleja
Sitruuna tai valkosipuli
Suolaa
Öljyä
Vettä

Yksinkertaista ruokaa: Neron pallot

Valmistus


Sitruunaruusukaalit

Huuhdo ruusukaalit, poista kannat ja halkaise (kymmenkunta per nuppi on sopiva määrä lisukkeena)
Kaada paistinpannuun tilkka vettä, esim. desilitra, niin että pannun pohja peittyy
Lisää suolaa ja hiukan sitruunamehua ja tietty ne ruusukaalit
Keitä kunnes vesi on haihtunut kokonaan
Lisää pannulle öljyä
Purista päälle loput sitruunamehusta (yhteensä noin puolen sitruunan mehu per kaksi ruokailijaa)
Paista pari minuuttia

Valkosipuliruusukaalit

Huuhdo ruusukaalit, poista kannat ja halkaise
Pilko valkosipulinkynnet (maun mukaan, noin pari kipaletta per syöjä)
Kaada paistinpannuun tilkka vettä ja ruusikset
Lisää suolaa
Keitä kunnes vesi on haihtunut kokonaan
Lisää pannulle öljyä
Heitä sekaan valkosipulipilkkeet
Paista pari minuuttia

Samaan aikaan valmistelet tietysti pääruuan.
Tosin esim. se pihvi on niin nopea valmistaa, että meillä paistelen (tai Ismo paistaa) sen kun ruusukaalit ovat ns. vetäytymässä pannulla.

Neron pallot


Mitkä ihmeen Neron pallot?

Noh, Nero (she/her) on oma rakas kotiotuksemme, entinen kujakatti, joka muutti meille kaksi vuotta sitten omasta aloitteestaan.
Eli ilmestyi pihaamme tavattuamme kerran aiemmin kadulla ja kysyi saisinko asua teidän kanssanne.
Eihän tuota nappisilmää voinut vastustaa, joten pian tuo pieni musta kirppupesä (juuh, niistäkin tuli kokemusta) nukkui jo samassa sängyssä meidän kanssa (saa nykyään säännöllisen kirppulääkityksen).

Lapsukaista on hemmoteltu kissanleluilla, joita ystävämme ovat antaneet ja jollaisia itsekin kerran ostimme.
Mutta eipä tuota neitokaista muovikrääsä kiinnosta, äitiinsä on tullut.
Sen sijaan ihan paras lelu on ruusukaali.

Sellaisia meillä siis on nykyään aina jääkaapissa. Tuo tyttö on niin taitava käsipalloilija, että on aivan selvää, että sen biologiset vanhemmat ovat serbejä.
Me suomalaiset ottovanhemmat jäämme auttamatta kakkosiksi Neron harhauttaessa meitä palloleikeissä.

Mustaakin mustempi kattimme muuttuu entistäkin synkemmäksi kun ruusukaaleja paistetaan.
Mitä te teette mun leluille? Pilaatte ne!

Sitten se jo kiittää omasta pienestä pihvistään puskemalla ja kehräämällä.

4 thoughts on “Yksinkertaista ruokaa: Neron pallot

  1. NG sanoo:

    Pitää kokeilla lisätä ruusukaaliin sitruunamehua. Aikaisemmin paistoin ne ihan vaan öljyssä.

    Teidän Nero ei muuten ole syntyperältään katukissa. Käytöksestä päätellen hän on syntynyt kotikissana ja oli hylätty vasta aikuisena. Leikkiminen on opittu käytös, ei instinktiivinen, erikoisesti jos kissa käyttää leluja. Se, ettei muovi kelpaa, tarkoita, että todennäköisesti hän on köyhästä perheestä, jossa kaupan leluja ei ollut tarjolla.

    Tykkää

    1. Tanja sanoo:

      Kokeile ihmeessä, on nannaa!

      Nero itseasiassa on katukissa. Ismo törmäsi taannoin häntä pentuna ruokkineeseen naiseen. Oli noin yksivuotias meille tullessaan ja elänyt sitä ennen kadulla satunnaisia ruokapaloja saaden. Tänä kesänä täyttää jo neljä vuotta, mutta käyttäytyy edelleen monin tavoin kuin pentu.
      Nero on ihan uniikki tapaus!

      Liked by 1 henkilö

Vastaa käyttäjälle Vallaton mummeli Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s