Ihminen vapauttaa itse itsensä – myös turhasta tavarasta

Ihminen vapauttaa itse itsensä - myös turhasta tavarasta

Puolisoni ei ole minimalisti, ei tosin myöskään shoppailija. Vähän hamsterin ”vikaa” hänessä on, – tavarasta on vaikea luopua. Kymmenen vuotta elämää minimalistin kanssa on kuitenkin alkanut vaikuttaa mallioppimisen kautta.
Pari vuotta sitten siippa päätti sitten yllättäen karsia vaatekaappinsa sisällön sekä omaksi että minun hämmästyksekseni.
Ihminen vapauttaa itse itsensä – myös turhasta tavarasta.
Karsimista ei voi toisen puolesta tehdä, eikä kehottaa siihen ennen kuin ihminen on itse siihen valmis. – Näin Marie Kondokin opettaa.

En ollut päässyt testaamaan konmaritusta, kun tavaraa oli jo valmiiksi sopivan vähän, vaatteitakin vain parikymmentä. Sain kuitenkin olla apuna miehelleni hänen testatessa käytännössä vaatekaapin perkausta Konmari-metodilla.

Suurin osa marittajista on naisia, joten pyysin siippaani kirjoittamaan ajatuksiaan ilon kautta karsimisesta.
Hän purki tuntonsa yhteen blogeistamme.
Koko tekstin voit lukea lainauksen perässä olevasta linkistä, missä on myös lueteltuna hänen nykyisen garderobinsa sisältö.

Itse en ole kirjoittanut vielä päivitettyä versiota kesäkapselistani, mutta täältä voit lukea talvipuoliskon listani.
Näillä vaatteilla matkasin Suomesta Siperiaan ja Japanista Balille ja Uuteen-Seelantiin, pakkasten kautta helleoloihin.

”Vuorotteluvapaalle valmistautuessamme kaksi vuotta sitten oli selvää, että vuokraamme asuntomme reissun ajaksi, muuten emme selviä taloudellisesti. Vuokralaista varten piti kuitenkin tehdä järjestelyjä ja raivata tilaa asunnosta.
Niinpä otin myös vaatekaappini kriittisen tarkastelun alle.
Hetken tarkasteltuani päätin konmarittaa sen.

Selvyyden vuoksi totean, etten ole KonMari-kirjaa koskaan lukenut, enkä perehtynyt metodiin kovinkaan syvällisesti. Se ei kuitenkaan vaikuta hassummalta ja päätin noudattaa sitä soveltuvin osin. Tanja tuntee metodin paremmin ja antoi neuvoja.

Otin siis omaksi ja Tanjankin yllätykseksi vaatteet kaapista ja läjitin ne sängylle.
Aloin jakaa niitä kolmeen pinoon. Ensimmäiseen tulivat parhaat päältä, ne, jotka ehdottomasti säästäisin, ne, jotka tuottaisivat vielä iloa.
Pino ei ollut kovin iso.
Toiseen, hieman korkeampaan, tulivat ehdokasjäsenet, vaatteet, jotka ehkä saisivat vielä armon silmissäni pienen tuumailun jälkeen.
Kolmanteen ja isoimpaan pinkkaan päätyivät tietysti suoraan pois heitettävät.

Kolmannen pinkan katselu tuotti joitain nostalgisia ajatuksia ja muistoja 1990-luvulta, jolloin kirkkaanvihreitä solmioitakin toden totta valmistettiin. En kuitenkaan uhrannut niille liikaa aikaa, nyt piti olla bolshevistisella tyyneydellä päättäväinen ja armoton! Ehdollisen pinon läpi käyminen vei hieman aikaa, mutta loppujen lopuksi päätökset olivat helppoja. Viime vuosikymmenen kulahtanut ja venahtanut bändipaita ei enää ole tätä päivää, huomisesta puhumattakaan.”

Lue lisää täältä: Kuinka maritin vaatekaappini .

Mainokset

4 thoughts on “Ihminen vapauttaa itse itsensä – myös turhasta tavarasta

  1. jk sanoo:

    miten järjestit asunnon vuokraamisen ajaksi?Pidittekö osan kaapeista kuitenkin itsellänne vai veittekö esim.kellarikomeroon? Vanhojen tavaroiden ja vaatteiden rahallinen arvo on usein vähäinen verrattuna asunnosta saatavaan vuokratuloon.

    Tykkää

    1. La Tanja sanoo:

      Miehellä on kellarissa nuo kaksi laatikollista vaatteita, itselläni puolikas. Lisäksi on puolitoista laatikollista muuta tavaraa.
      Muuten vuokrasimme asunnon kalustettuna ja siellä on yksi kaapillinen sälää (työvälineitä, papereita ym). Emme myöskään ehtineet myydä kaikkia levyjä ja kirjoja, joten ne jäivät viihdyttämään vuokralaisia.
      Mutta tosiaan noihin säilytyskaappeihin tehtiin tilaa.
      Itselläni oli alun alkaenkin käytössä yksi 60 cm leveä peruskaappi, miehellä kaksi ennen kuin teki tuon vaatteiden karsinnan ennen lähtöämme.

      Tykkää

  2. hetkiitselleblog sanoo:

    Voi että kun joskus saisi itsekin käytyä vaatekaapit läpi! Paljon tulee ostettua kirpparilta kun halvalla saa, mutta ikinä ei selviä mitään sinne viemään. Mutta miten sitä pärjää vähäisellä vaatemäärällä? Eikö sitä kyllästy pyörittämään niitä samoja kokoajan?

    Tykkää

    1. La Tanja sanoo:

      Hei, eilen kirjoittamani pitkä vastaus on näemmä kadonnut jonnekin bittiavaruuteen, joten kokeillaanpa uudelleen vähän tiivistetymmin:

      Itse en ole kaivannut koskaan vaihtelua, päinvastoin, koen helpotuksena sen kun ei tarvitse miettiä aamuisin mitä sitä päälleen laittaisi.
      Puen vain kelin mukaan sopivat vaatteet.
      Toisaalta kesän mekko toimii talvella housujen kanssa tunikana, jolloin se tuntuu ihan eri vaatteelta.

      Mies kun on tässä lajissa vasta uusi, niin kysyin myös häneltä mitä mieltä hän on kun nykyään on vain vähän vaatteita.
      Hän vastasi, että hänelle vaihtelua tuo se, kun niissä jäljellä olevissa on eri värisiä vaatteita. Kaikki on kuitenkin sellaisia, että sopivat keskenään, jolloin vähistäkin vaatteista voi muodostaa erilaisia asukokonaisuuksia.
      Eli kapselivaatekaappiajatuksella mennään.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s