Mun koti ei oo täällä

Reilu vuosikymmen sitten ostin minikodin, kahdenkymmenen neliön yksiön.
Tahdoin oman asunnon vuokraamisen sijaan. Se olisi hyvä eläketurva yrittäjälle.
En halunnut kuitenkaan ostaa isoa ja kallista asuntoa, koska haaveilin matkustelusta.
Ajattelin pienen asunnon säästävän rahaa matkailuun ja olevan hyvä tukikohta silloinkin, jos päätyisin pidemmiksi ajoiksi maailmalle.

Pari vuotta myöhemmin tapasin tulevan avopuolisoni ja nykyisen matkakumppanini.
Kävin työni ja luottamustoimieni vuoksi usein Helsingissä ja aloin yöpyä hänen luonaan.
Pian majailin hänen vuokra-asunnossaan myös viikonloppuja ja koitin järjestellä kokousmatkat niin, että voisin olla samassa kaupungissa useamman päivän peräkkäin, tarvitsematta junailla monta kertaa viikossa eri kaupunkien välillä.

Eräänä päivänä kysyin siipaltani miksi hän maksaa kallista vuokraa, kun samalla summalla hän voisi lyhentää oman asunnon lainaa.
Hän vastasi, että laina olisi liian suuri yhden hengen tuloille.
Ehdotin, että voisin ostaa osan asunnosta. Pankki varmasti myöntäisi lainan kahdelle.
Kerryttäisin pikkuhiljaa lisää omaisuuttani ja samalla maksaisin satunnaisesta oleskelustani.

Päädyimme omaksikin yllätykseksemme yhteiseen asuntolainaan jo puolentoista vuoden seurustelun jälkeen. Ostimme 41-neliöisen asunnon Helsingin keskustasta, kävelymatkan päästä rautatieasemalta ja työ- ja kokouspaikoiltamme.
Ratkaisu oli järkevä, taloudellisin perustein tehty, ei tunnepitoinen.
Asunnosta muodostui kuitenkin vuosien varrella yhteinen rakas koti ja lopulta muutin sinne itsekin kokonaan, laittaen oman asuntoni vuokralle pari vuotta sitten.

Vuosi sitten lähdimme puolen vuoden mittaiseen reissuun ja vuokrasimme tilapäisesti myös yhteisen kotimme. Palaisimme sinne reissun jälkeen jatkamaan vanhaa arkeamme.
Toisin kävi. Elämä heitti häränpyllyä mieheni joutuessa irtisanotuksi yt-neuvotteluissa kesken vuorotteluvapaan. Päädyimme jatkamaan matkaa.
Kävimme Suomessa vain hoitamassa paperiasioita ja myymässä tavaroitamme.

Viikko sitten juhlimme kymmenvuotispäiväämme Japanissa.
Tai tarkalleen ottaen emme ehtineet varsinaisesti juhlia työkiireiden keskellä, mutta söimme kuitenkin hostellimme ravintolassa tavanomaisen mikroruuan sijaan.

 

b40df129-4706-4d68-93ba-9d7484b6d63d
Naramachi hostellin japanilaisia tapaksia 10-vuotispäivänä.

Meillä ei ollut tuolla hetkellä keittiötä käytössämme.
Pari päivää sitten pääsimme muuttamaan AirBnB-asuntoon Osakaan kymmeneksi päiväksi.
Asunto on pieni, mutta siinä on kaikki mitä tarvitsemme.
Parasta on oma minikeittiö. Yhdellä hellanlevyllä ei monimutkaisia ruokia kokata, mutta se mahdollistaa paljon monipuolisemmat ruuat kuin hostelleissa lämmitetyt pikariisit.
Luksusta on oma pesukone ja löytyypä täältä jopa pieni istuma-amme.
Asunto muistuttaa kovasti omaa miniasuntoani Suomessa.

c3115e88-a20a-46cc-8211-df60c7709de7
Kotimme Osakassa

Olemme välillä kaivanneet yhteistä kotiamme Helsingissä. Erityisesti sen ihanaa taloyhtiön saunaa, jolla on sisäpihan patio, missä voi vilvoitella keskellä kaupunkia.
Kahden tunnin saunavuoromme oli meille tärkeä rentoutushetki hektisen arjen keskellä. Työreissuista palatessani pyrin aina varaamaan sellaisen lennon, miltä ehdin lauantai-illaksi saunaan. Lennon myöhästyminen ei harmittanut koskaan yhtä paljon kuin silloin, kun myöhästyin saunasta ja jouduin tekstaamaan siipalle, että hänen pitää mennä yksin saunaan.
Erään kerran lento laskeutui myöhässä, mutta kuitenkin puoli tuntia ennen saunavuoron alkua.
Otin taksin kentältä kotiin. Se saunavuoro tuli kalliiksi, mutta oli sen arvoinen.

Oltuamme maailmalla vuoden, alamme vähitellen ymmärtää, ettemme välttämättä enää koskaan palaa asumaan rakkaaseen kotiimme. Ettemme ehkä tule enää istumaan saunan patiolla valoisina kesäiltoina.

Pohdiskelin asiaa itsekseni ja kysyin sitten eilen siipaltani mikä nykyisessä elämässämme stressaa eniten. Hän ei miettinyt vastaustaan pitkään: raha.
Kerroin ajatelleeni samaa. Taloudellinen epävarmuus stressaa.
Kaikki muu on hyvin ja nautimme uudesta elämästämme.
Totesin, että suurin stressitekijä talouden kannalta on asuntolainamme.

Jo aiemmin oli ollut ongelmia vuokralaisten kanssa; maksamatta jääneitä vuokria, asunnon vahingoittamista. Joudumme jatkuvasti pohtimaan mitä tapahtuu jos vuokratuloja ei yhtäkkiä olekaan. Mistä saamme lainarahat kasaan omien asumiskulujemme lisäksi. Mitä jos vuokralainen maksaa vuokran myöhässä.
Molempien asuntojemme vuokralaiset ovat lähdössä pian, joudumme jälleen etsimään uusia.
Etänä se ei ole ihan maailman helpointa. Saatamme joutua käymään Suomessa asian vuoksi.
Se maksaa maltaita lentolippujen muodossa.

Varovaisesti avasin päässäni herännyttä ajatusta: pitäisikö meidän myydä asuntomme.
Ostimme sen silloin kun lähes kaikki varoittelivat hintojen romahtamisesta ja korkojen nousemisesta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hankintaamme.
Olen aina kulkenut sijoittajana vastavirtaan. Nyt joukot ovat ostokannalla.
Olisiko siis aika pitää kiinni sijoitusstrategiastani ja myydä.
Saisimme velkamme maksettua.
Kiire meillä ei ole. Emme ole siinä tilanteessa, että olisi pakko myydä. Voimme kuulostella rauhassa. Kurjinta olisi joutua myymään todellisessa ahdingossa, silloin kun laskuista ei enää selviäisi. Mieluummin tekee itse omaa talouttaan koskevat päätökset.

Erityisen tärkeänä pidän stressin vähentämistä.
Se on ollut jo useamman vuoden tavoite, osa hidastamisprosessiani.
Jos huomaan elämässäni asioita, jotka aiheuttavat erityistä stressiä, pyrin pääsemään niistä eroon.
Tein juuri kolme yli kahdenkymmenen tunnin mittaista työpäivää putkeen, vaikka olen vannonut itselleni, ettei koskaan enää tätä! Työntäyteisistä päivistä huolimatta taloutemme ei kestä lisäkuluja, kuten saamattomia vuokratuloja.
Kiinteät kulumme ovat niin suuret, että downshiftaukseen ei ole varaa, vaan töitä ja osaamistamme pitää jatkuvasti myydä. Ja kun koskaan ei tiedä tulojaan kuin pari kuukautta eteenpäin, kiinteät kulut ovat iso riski.
Haluan myös keskittyä asioihin, mitkä ovat tärkeitä itselleni.
Tulimme Japaniin, jotta saisin jatkaa kirjaprojektiani. En kuitenkaan ole ehtinyt panostaa siihen muutamaa tuntia enempää tämän puolentoista kuukauden aikana, minkä olemme täällä nyt olleet, kun kaikki aika on mennyt töiden hankkimiseen ja niiden järjestelyihin.
Haluan aikaa ideoida, patikoida, kirjoittaa blogejani teille rakkaat lukijani.

Tällä hetkellä ajatus siitä, ettemme enää koskaan saisi asua asunnossamme tuntuu haikealta. Muistutan kuitenkin itselleni, että ostimme sen järkiperustein, joten ehkä siitä pitäisi myös luopua järkiperustein.
En halua rakkaan kotimme muuttuvan taakaksi.
Toisaalta myös kotiudun kaikkialle, – kutsun hotellihuoneitakin kodiksi ensimmäisestä ovenavauksesta alkaen.

Voisimme pitää miniasuntoni ja viedä sinne ne vähät tavarat, mitä meillä on säästettävää.
Tuota asuntoa ei olisi sen jälkeen välttämätöntä edes pitää kokoaikaisesti vuokralla, kun ei olisi isoja velkoja. Sillä on vahtijoina monta silmäparia ympärillä, säännöllisiä kävijöitä perhepiirissä, maailmanmatkaajakavereita satunnaisina vuokraajina.
Minikoti voisi palata alkuperäiseen tarkoitukseensa, reissuelämän Suomen tukikohdaksi.

546a469b-1017-4a84-a548-7fcc7bc0196b
Helsingin kotimme

 

Mainokset

7 thoughts on “Mun koti ei oo täällä

  1. thesavagesam sanoo:

    Niin, Helsingissä on korkeat asumiskustannukset. Ehkäpä teillekin löytyy hyvä edullinen vaihtoehto vähän Helsinkiä kauempaa, varsinkin nyt kun ette kovin paljon Helsingissä ole?

    Tykkää

    1. La Tanja sanoo:

      Tuo mun miniasunto on pääkaupunkiseudun ulkopuolella, joten se kannattaa pitää. Työt ovat kuitenkin olleet mulla maailmalla jo vuosikymmenen, niin ei ole heti paluu näköpiirissä nyt kun tuo puoliskokin on matkassa mukana.

      Tykkää

  2. Rosita - Matkaopas vapauteen sanoo:

    Oi, vähän haikean mutta tutun kuuloista pohdintaa, ehkä kumminkin ihan varteenotettava vaihtoehto. Tuo stressi on kyllä karsee asia, se että pitää raataa ja elämä kuluu ja hupenee siinä kun pyristelee että saa hommat ajallaan tehdyksi ja entäpä se kiireetön nautiskelu niissä ihanissa paikoissa missä kulloinkin on ja verkkaisempi tekeminen?? Uuh I feel you, paitsi tuosta teidän tahdista en kyllä taida tietää, jo tämä vähäisempikin tohotus saa välillä miettimään keinoja himmata vielä lisää.
    Se että on tiettyä liikkumavaraa taloudessa on kyllä varmasti tosi jees. Ehkä se vapaus olla ja vähän naatiskella stressittömyydestä on tärkeämpää kuin se asunnosta tiukasti kiinni pitäminen sitten kuitenkin. Hyvän pesämunan siitä varmasti saa joihinkin uusiin ratkaisuihin?? 🙂
    Tosiaan itsellä alkanut hahmottua kans sellainen myyntiin muutaman vuoden säteellä plääni, toki haikeus mutta samalla vahvistuu tunne että tietty aikakausi on päättymässä ja uusia alkuja tulossa. Eka vähän remppais asuntoa ja hetken vielä vuokrailis. Jotenkin kiehtoo se ajatus kans, että rahaa sais vapautettua väljempään elämiseen (henkisesti) ja pikkuprokkiksiin, ja ties jos jonkun uuden kodon tai sijoituskohteen bongaa täällä maailmalla niin olisi mukavaa että asian suhteen voisi toimia. Sun minikoti vaikka sit Airbnb kautta tuottaan satunnaisemmin aikoina kun sille ei muuta tarvetta 🙂 Kyllä te hyvän ratkaisun keksitte!

    Tykkää

    1. La Tanja sanoo:

      Nimenomaan, hidastaminen vaatii taloudellista riippumattomuutta.
      Mukava kuulla, että sulla on samankaltaisia pohdintoja, etenkin kun meidän elämät tuntuu kulkevan aika samanlaisia polkuja. 😊
      Se tässä just on ihanaa, että nyt voi vapaasti pohtia kaikkia mahdollisia ratkaisuja, pakkoa ei ole mihinkään suuntaan. Balanssia vain tunteen ja järjen tasolla.

      Tykkää

  3. Urbaani Vuokranantaja sanoo:

    Hyvää pohdiskelua teiltä molemmilta Rosita ja Tanja.

    Itse asumisen asiantuntijana, vuokranantajana ja asuntosijoittajana tiedän hyvin, miten monisyisiä pohdintoja oman asuntovarallisuuden kanssa tulee käytyä. Vaihtoehtoja ja näkemyksiä on niin paljon, että en ala niistä tähän kirjoittamaan.

    Aloin miettiä teidän tämän hetkistä elämää ja miten ratkaista asuntovarallisuuteen liittuvät ajatukset. Itse koen asuntomarkkinoilla tapahtuneen käänteen viime vuosina. Suomessa alkaa mm. korjausrakentaminen syömään tuottoja ja uudistuotanto hankaloittaa vanhan asunnon myyntiä. Tosin pääkaupunkiseutu on tässä poikkeus.

    Itse ottaisin exelin käyttöön ja laskisin eri vaihtoehtoja. Esim. velkavivun suuruus vaikuttaa paljon siihen, kuinka kannattavaa asuntoa on vuokrata. Kannattaa tehdä skenaariolaskelmia, miten kannattavuuteen vaikuttaa, kun asunto on tyhjillään ja joudut käyttämään ulkopuolista tahoa hoitamaan jälleenvuokrauksen, tai jos joudut lentämään Suomeen jokin muun asuntoasiaan liittyvän seikan tiimoilta.

    Monesti laskelmat yllättävät. Kulut tuloihin nähden saattavat olla +-0, eli käteen jää vain asunnon omistamisen ilo ja stressi odottamattomista lisäkuluista.

    Laittakaahan kommentteja, jos saitte tästä jotain ajatuksia.

    Tykkää

  4. La Tanja sanoo:

    Kiitos ammattilaisen kommentista! Hyviä pointteja! Tuota tuottonäkökulmaa olenkin pohtinut ja se on juurikin noin. Hajauttamisen näkökulmasta varallisuuttani on nyt liikaa kiinni asunnoissa.
    Nopea likvidointi ei ole mahdollista ja se saa miettimään toisen asunnon myyntiä ja suoriin osakkeisiin sijoittamista (sillä vähällä mitä lainojen maksun jälkeen jää).
    Asunto on ostettu alunperin omaan käyttöön, mutta nyt näyttää siltä, ettei ihan heti olla palaamassa, pitää pohtia uusiksi.
    Asunto on erinomaisella sijainnilla ja myös hyvä vuokrauskohde, mutta siitä todellakin on vaivaa hoitaa asioita etänä. Jos asunto olisi velaton, pitäisimme sen lähes varmasti, mutta nykyisessä elämäntilanteessa joustavuus on avainsana.
    Kyllähän se kirpaisee luopua rakkaasta kodista, mutta toisaalta se on myös ostettu järjellä hyvinhoidetusta taloyhtiöstä, hyvällä sijainnilla, eli arvonsa säilyttävä kohde.
    Mutta kyllä sinnekin taas jollakin vuosikymmenellä remontteja tulee ja ne syökin sitten tuotot pitkäksi aikaa.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s