Seitsemän kilon salaisuus

Minimalistit pitävät tilastoinnista ja lukujen pohtimisesta.
Mietimme kuinka monta esinettä haluamme omistaa, mikä on sopiva määrä vaatteita.
Siksipä jotkut tarkasti määrittelemämme numerot saattavat aiheuttaa vähän vinoja hymyjä ja silmien pyörittelyä muissa ihmisissä.

Joskus numeroille on kuitenkin tarkkaan harkittu peruste.
Omistettavien tai varsinkin mukana kannettavien vaatteiden sopiva määrä on pitkän kokemuksen tulos. Tiedämme ettei hammastahnaa kannata varastoida useita tuubeja, koska sitä on aina helposti saatavilla ja yhtä putkiloa kerrallaan tyhjentävinä osaamme arvioida sen riittävyyden.

Olen kertonut usein matkustavani kera seitsemän kilon repun.
Nyt matkustamme tuon painoisten reppujen kanssa pysyvästi.
En sinänsä ihmettele ihmisten hämmästelyä, olenhan myös kertonut haluavani omistaa kaikkiaan neljä laatikollista tavaraa, vaikkei sille varsinaista järkiperustetta olekaan, ainoastaan tunne siitä, että se olisi itselleni sopivasti.
Reppujen painolle kuitenkin löytyy selitys ihan lentoyhtiöiden säännöistä.
Paljon matkustavana tulee käytettyä lukuisia eri lentoyhtiöitä.
Olen lentänyt kymmenillä eri yhtiöillä yli sadalle eri kentälle työvuosieni aikana.
Kuljetan hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta omaisuuteni aina käsimatkatavaroissa.
Monilla eurooppalaisilla yhtiöillä käsimatkatavaran painorajoitukset vaihtelevat kahdeksan ja kahdentoista kilon välillä, riippuen kanta-asiakkuuden tasosta, kohteesta ja konetyypistä.
Varsin usealla yhtiöllä (etenkin kaukomailla) raja on kuitenkin tuo seitsemän kiloa.
Nopeasti paikkaa vaihtavana ja varauksia usein viime tipassa tekevänä päädyn usein lentämään (halpalento)yhtiöllä. Nämä yhtiöt usein punnitsevat tavarat ja joko pakottavat laittamaan ylipainoisen laukun ruumaan ja maksamaan siitä muutaman kympin tai veloittavat muuten yli menevistä kiloista kymmeniä euroja per kilo.
Muutama kymppi ei ole iso summa pari kertaa vuodessa lentävälle, mutta säännöllisesti lentävä osaa kalkuloida vuositasolla kertyvät satojen, jopa tuhanisen eurojen säästöt.

Minimalistina ymmärtää rahaan vaihdetun vapaa-ajan menetyksen arvon. Yksinkertaiseen elämään pyrkivä laskee mihin työpanoksensa tuottaman rahan haluaa vaihtaa. Ei turhaan. Ei tavaroiden liikuttelemisesta koituviin kuluihin, kun vähemmälläkin pärjää. Mukana ei kanneta esineitä varmuuden vuoksi. Vain sen mitä oikeasti käyttää ja tarvitsee.

 

Mainokset

11 thoughts on “Seitsemän kilon salaisuus

    1. La Tanja sanoo:

      Onpa mainiota törmätä muihin samanhenkisiin ja samalla tavalla matkustaviin!
      Meille lopullinen lähtö tuli niin yllättäen, ettei ehditty vielä myydä ihan kaikkea Suomessa käydessämme, mutta pikkuhiljaa aina siellä päin poiketessa.
      Täytyypä tutustua sinunkin blogiisi, kiitos vinkistä!

      Tykkää

    2. La Tanja sanoo:

      Onpa paljon samoja ajatuksia tuossa tekstissäsi! Erityisesti juuri tuo, ettei pysyvälle matkalle tarvi sen enempää kuin viikoksikaan. Sitä aina hoen kaikille.
      Paljon kun kulkee jalkaisin, niin ei halua lisätä painoa niskassaan.
      Me päätettiin nyt tehdä niin, kun siirryimme reissutyöstä pysyvästi nomadeiksi, että vaatteita on mukana kerralla kymmenkunta talveksi ja kymmenkunta kesäksi. Käymme kuitenkin Suomessa välillä, niin voin silloin vaihtaa hellemekon toppatakkiin jne.
      Itse en tosin voi tinkiä kamerasta ja läppäristä, ammattikuvaaja kun olen, mutta henkilökohtaisia tavaroita en tarvitse paljonkaan. Vaatteiden lisäksi juuri sen palasaippuan, hammasharjan ym.

      Tykkää

  1. Teemu Kunto sanoo:

    Aika siistiä tuo teidän matkalaukkuelämä! Täytyy kyllä jossain vaiheessa, kun lapsista on tullut aikuisia, koittaa itekin tuollaista nomadimeininkiä. Toistaiseksi minimalisteilu kotisuomessa on jo ihan riittävä seikkailu. 😊

    Tykkää

    1. La Tanja sanoo:

      Kiitos! Kaikkein minimalistisinta olisikin löytää rauha paikallaan ollen. Ihailen ihmisiä, jotka kykenevät pysymään paikoillaan, keskittymään vaikka siihen puutarhanhoitoon vuosikymmeniksi. Minulle matkustaminen on kuitenkin ollut intohimo aina, joten hyväksyn senkin, että se on oma tapani elää. Onneksi minimalismi soveltuu muilta osin varsin mainiosti matkailevalle.

      Liked by 1 henkilö

      1. Teemu Kunto sanoo:

        Haha niinpä. Todellinen zen on tarvitsemisen lakkaamista ja kaikenlaisen riuhtomisen lopettamista. Tämä ei toki edellytä pelkkää puutarhanhoitoa paikallaanpysyen. Kunhan sydämen puutarha voi hyvin ja oma tapa elää on tasapainossa omien arvojen kanssa.

        Liked by 1 henkilö

  2. sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa sanoo:

    Olen reilun parin viikon reissussa vajaa 8 kg:n käsimatkatavaroilla, ja mietin juuri eilen että näillähän reissaisi näin kesäaikaan vaikka koko kesän. Eli alan myös löytää itsestäni pienen minimalistin.Tosin luulen että mulla on vielä hiomisen varaa, jotain ylimääräistä tavaroista vielä löytyy.Seuraavalla reissulla vielä onnistuneemmin…

    Liked by 1 henkilö

    1. La Tanja sanoo:

      Pikkuhiljaa! Itselläni setti on hioutunut vuosien myötä. Matkapäiviä oli ennen tätä nomadiuttakin parisen sataa vuodessa ja pakkaaminen sujui rutiinilla ja yleensä viitisen minuuttia ennen lennolle lähtöä, niin kyllä siinä sai hyvää harjoitusta.
      Ei kannata pakottaa itseään epämukavuuteen, mutta just tuo kun huomaa pärjäävänsä vähällä, ja jopa vieläkin vähemmällä, on paras motivaattori. Kannattaa kirjata vaikka ylös mitkä tavarat mukava olivat niitä tarpeellisia ja pakata ensi kerralla listan mukaan.
      Itsehän olen sitä sarjaa että oikeasti haaveilen käsilaukulla matkaamisesta, mutta siihen en ole antanut itselleni lupaa, se alkaisi olla jo vähän liian hullua. Toki harrastan sitä muutaman päivän matkoilla.
      Me oltiin ennen tätä pysyvää lähtöä juuri 6,5 kk samojen reppujen kanssa liikkeellä lämpötilaoloissa pakkasrajalta yli neljänkympin helteisiin ja hyvin onnistui. Nyt kun otin pelkän kesävaatekerran, on mukana ”hömppääkin” eli juhlatoppi ja farkkutakki, ihan vain vaihtelun ilosta kaupunkioloihin.

      Tykkää

  3. MissP sanoo:

    Hyvä kirjoitus! Itse heitimme ensimmäistä kertaa kahden viikon reissun käsimatkatavaroilla tänä kesänä ja huomasin että tuli kyllä pakattua aivan liikaa kaikkea turhaa mukaan. Ensi kerralla ehkä menee jo paremmin!

    Tykkää

    1. La Tanja sanoo:

      Mitä enemmän mastkustaa, sitä enemmän haluaa kantaa mukanaan. Itse haaveilen nykyään jo pelkän käslaukun varassa matkustamisesta, siis käsilaukun, en käsimatkatavaran. Mutta pakotan sentään itseni kantamaan sitä 7 kg reppua edes jonkun tolkun nimissä 😉

      Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s