Aloitin tavarakirjanpidon vuoden 2013 alussa eli nyt pyörähti käyntiin jo yhdestoista vuosi kun lasken ostoja ja poistoja.
Onko tästä sitten mitään hyötyä?
Näillä vuosilla voisin sanoa, että eipä juuri.
En usko, että alkaisin shoppailla hillittömästi, vaikka lopettaisin laskemisen. Tästä vain on tullut tapa, joka ei aiheuta enää mitään lisävaivaa. Kirjaaminen hoituu rutiinilla siinä sivussa kun uuden esineen tuo kotiin tai heittää loppuneen hammastahnatuubin roskikseen.
Suosittelen silti lämpimästi tavarakirjanpitoa kulutustottumuksiaan pohdiskelevalle ja etenkin sellaiselle, joka tuskailee loputonta karsimista.
Omien hankintojen näkeminen lukuina auttaa hahmottamaan kuluttamisen määrää. Kokonaislukema toimii usein hillitsevänä tekijänä shoppailuhimon iskiessä.
Itseasiassa voisin itsekin tehdä yhteenvedon tältä kymmeneltä vuodelta verraten lukuja eri vuosilta.
Tässä postauksessa puran kuitenkin vain vuoden 2022 ostot ja poistot ja sen mitä luvut pitävät sisällään.
Edellisen kerran taisin julkaista vastaavan postauksen vuoden 2018 tavarapäiväkirjasta.
Kertauksen vuoksi:
Lasken ostot & poistot -tavarakirjanpitooni kaiken muun paitsi ruuan, lääkkeet ja vessapaperin.
Aikoinaan kirjasin vain henkilökohtaiset tavarat ja yhteisistä puolet, mutta nykyään lasken hankintoihin myös sellaisia tuotteita, joita en itse käytä välttämättä kertaakaan.
Se nostaa tavaroiden määrää tässä kirjanpidossa, mutta yhteisessä kodissa ne kuitenkin ovat tilaa viemässä, niin olen ottanut tavaksi kirjata nekin.
Esim. helmikuun ostoissa on shampoo, jota käyttää vain puolisoni, koska itse pesen hiuksiani jo kahdeksatta vuotta oliiviöljysaippualla.
Avaan tässä ostot & poistot lukuina ja kaikki hankinnat myös tavaroina. Lopussa kerron vähän laajemmin ostoksista eri kategorioittain. Jos olet kiinnostunut tietämään vain kokonaislukemat, säästän aikaasi kertomalla ne heti tähän alkuun:
Vuoden 2022 ostot & poistot:
+74
-105
Tavarakirjanpito kuukausittain
Tammikuu
+5
-5
- hedelmäveitsi x 2
- muistikirja & kynä lahjaksi
- kynttiläpussi
Helmikuu
+12
-3
- maski x 10
- keittiöveitsi
- sytkä
Maaliskuu
+4
-18
- Niveapullo
- shampoo (tätä tosin käyttää vain puoliso)
- saippua x 2
Huhtikuu
+7
-12
- saippua x 2
- kynttiläpussi
- Muumikassi lahjaksi (Ismolle)
- Ikoni
- huulirasva x 2
Toukokuu
+10
-5
- saippua x 3
- Nerolle uusi sulkalelu (kun se oli raadellut edellisen hengiltä muutamassa vuodessa. Vanha tietysti meni roskiin, se pelkkä tikku, joka ei enää leikkiin houkutellut.)
- Niveapullo
- selfie-keppi
- savulasikulho torikirppikseltä
- sytkä
- oliiviöljysaippua (marseillea vastaava hiustenpesuun)
- stressipallo (Ismo sai eläintarvikeliikkeestä hakiessaan Nerolle ruokaa, käy kuulemma kissan leikitykseen tai omaan stressinpoistoon. Ei toimi kumpaankaan. Neroa ei kiinnosta, eikä meitäkään. Laitamme vahingon kiertämään kun keksimme kenelle sen antaisimme. Kenellä meidän kavereista olikaan lapsia..?)
Kesäkuu
+4
-14
- mekko
- hame
- toppi
- Niveapullo
Heinäkuu
+1
-15
- sytkä
Elokuu
+6
-3
- Niveapullo
- maalattu kivi (Tätä on vaikea selittää, laitan kuvan. Roomassa asuva nuoruudenystäväni maalaa kiviä. Siis oikeasti upeita ihania luonnonkiviin maalattuja teoksia. Ja paljon muutakin hienoa. Ihailen hänen töitään kovasti ja tullessaan meille kylään Belgradiin kaimani toi lahjaksi varta vasten meille maalatun oman kiven!)
- ikoni x 2 luostarista
- saippua
Syyskuu
+6
-6
- kukkaruukku ja aluslautanen (Nerokattimme sai eräänä kesäyönä hepulikohtauksen. Aamulla naapurin kukkaruukku löytyi pihalta särkyneenä. Vahva epäilykseni kohdistui rakkaaseen lapsukaiseemme, joten ostimme naapurille uuden ruukun. Kun hän muutti pois – siis naapuri, ei kissa – tuplaantuneen vuokran vuoksi tänä syksynä, saimme tilapäisesti kodittomaksi jääneen ystävämme ruukun takaisin.)
- hammastahna
- vaseliini
- saippua
- huulirasva
- sytkä
Lokakuu
+3
-9
- saippua x 2
- kynttiläpussi
Marraskuu
+13
-6
- saippua x 2
- makuupussitoppatakki
- kaulahuivi
- villapanta
- alushousut x 3
- collegehousut x 2
- nahkainen meikkipussi (kovalevyjen, latureiden, muistikorttien ja muiden työhön liittyvien pikkuhärpäkkeiden säilytykseen ja kuljettamiseen.)
- hajuvesinäyte (kissanhoitaja jätti meille ja oli niin hyvä unisex-tuoksu, että jäi käyttöön)
- Niveapullo
Joulukuu
+3
-9
saippua x 3
2022
+74
-105
Miinus sataviis
Pahoitteluni korvamadosta. Tavaraa siis häipyi kotoamme 105 kappaleen verran.
En listaa erikseen poistoja, koska haluan edelleen kannustaa keskittymään sisääntulevan tavaran määrään kuin karsimiseen.
Omassa tavarakirjanpidossani tosin on poistettujen tavaroiden määrien lisäksi lueteltu yksitellen myös se mitä ne olivat, mutta tänne kirjaan vain lukemat.
Poistot on kuitenkin kokolailla pääteltävissä ostetuista tavaroista, koska uusi tavara korvaa vanhan loppuneen tai loppuun kulutetun.
Mitä ostin vuonna 2022
Koska osa minimalisteista tai sellaisiksi aikovista laskee vain ns. kestokulutushyödykkeet, teen tällä kerralla erittelyn kuluvista ja niistä varsinaisista tavaroista.
Molempiin listoihin sisältyy itse ostettujen lisäksi myös lahjaksi tai muuten saadut tavarat.
Kestotavarat
Vaatteet
Ostan näköjään edelleen vaatteeni tyylillä kaksi kertaa vuodessa kauppaan ja kerralla kaikki tarvittava. Yleensä ostokset ajoittuvat toukokuuhun, eikä toista kertaa välttämättä edes tule.
Viime vuonna nämä nyt menet ja ostat -shoppailut osuivat kesä- ja marraskuulle.
Molempiin kertoihin liittyi peruuntunut meno ja ollessamme valmiiksi liikkeellä sain pakotettua itseni ostoksille. Nyt et voi väittää ettei ole aikaa tai ettet jaksa lähteä mihinkään -tyylillä.
Marraskuussa sain lopulta aikaiseksi ostaa collegehousut, joiden ostamista olin suunnitellut yhtään liioittelematta jo vuosikymmenen verran. Sellaiset löytäessäni ostinkin sitten samantien kahdet. Ei ihan huono idea, koska nuo ovat kaupunkikelpoista mallia ja kaikkiaan ainoat housuni alkoivat olla jo hävittämiskunnossa.
Vaatekategoriaan lasken kaikki pukeutumiseen liittyvän varsinaisista vaatteista kenkiin (joita en ostanut), huiveihin, alusvaatteisiin ja kaikkeen mitä ihminen lämpimikseen päällensä ripustaa.
Yht. 11 kpl
Kodintarvikkeet
Kodintarvikkeisiin tuli lisäystä kolme veistä ja savulasikulho, sekä naapurilta saatu kukkaruukku.
Yht. 5 kpl
Muut
Ostamme pieniä matkamuistoikoneita serbialaisista luostareista ihan kannatuksen vuoksi. Olemme tosin käyneet niin monessa, että kaikista niitä ei viitsi hankkia. Kokoelmassa on jo viisi ikonia, joten minimalistin kiintiö alkaa olla jo täysi. Joskin kaksi ikoneista on ystävien meille lahjaksi antamia ja ne ovatkin tärkeimmät.
Tähän kategoriaan tuli yhdeksän tavaraa mukaanlukien nuo mainitut ikonit ja ystävän antama taideteos, sekä pari kissanlelua. Työvälineiden osalta lisäystä tuli selfiekeppi kännykkävideokuvauksiin ja nahkainen kempparipussi kovalevyjen säilytykseen. Sain myös yhteistyökumppanilta lahjaksi muistikirjan ja kynän, Ismo taas kestokassin.
Yht. 11 kpl
Kestokulutustarvikkeet yht. 27 kpl
Kuluvat tuotteet
Kempparitarvikkeet
Saippuat. Siis meidän saippuan kulutus on jotain ihan jäätävää, eikä se varsinaisesti vähentynyt pandemian aikana. Edelleen tulee käytettyä saippuaa lähes joka käsienpesun yhteydessä.
Erikoista on se, että täällä Serbiassa palasaippua on nestesaippuaa kalliimpaa, mutta suuresta kulutuksesta huolimatta ja toisaalta myös sen vuoksi emme siirry nestesaippuan käyttämiseen.
Ei kiitos vedenkuljetukselle ja erityisesti muovijätteelle, jonka kierrätys on täällä Serbiassa aivan lapsenkengissä.
Mutta hei, ostan näköjään nykyään vähemmän huulirasvaa kuin aiemmin!
Se oli yksi hankinnoistani, joihin te lukijat aiemmin usein kiinnititte huomiota: Ostin uuden huulirasvan noin kerran kuukaudessa.
Tosin täytyy tunnustaa, että tämän vähentyminen on osin laiskuuttani ja aliostajuuttani.
Kotoa löytyy vaselinipurkki ja olen käyttänyt sitä huulirasvana, vaikka se kuulemma kauheaa myrkkyä onkin. Ehkäpä menen sittenkin piakkoin paikalliseen luostarikauppaan ostamaan taas sitä mehiläisvahahulirasvaa, jota olen aiemmin käyttänyt.
Tähän kategoriaan kertyi siis hillittömästi saippuaa, edelleen muutama huulirasva, sekä niveapulloja ja se shampoo. Lisäksi kissanvahtiystävältämme saatu hajuvesinäyte.
Mainittakoon erikseen, että niitä saippuoita tuli näemmä ostettua yhteensä 17 kappaletta ja niistä vain yksi oli hiustenpesuun tarkoitettu oliiviöljypalasaippua. Kaikki muut olivat ihan tavallista käsienpesusaippuaa. Huh.
Yht. 29 kpl
Muut
Muihin tavaroihin kuuluvat lähinnä maskit ja kynttilät.
Maskit ovat useasti käytettäviä, mutta poistuvat lopulta. Onneksi niitä ei enää juurikaan tarvitse, – käyttää tai ostaa.
Lämpökynttilöitä ostamme isoissa pusseissa ja lasken sen pussin aina yhdeksi, sekä ostaessa että sen loppuessa.
Seitsemästätoista tämän kategorian hankinnasta kymmenen oli maskeja, loput muutama sytkä ja kynttiläpussit.
Yht. 17 kpl
Kuluvat yht. 46 kpl
Hmmm… näistä tulee yhteensä 73 kappaletta, kun vuoden kokonaislukema oli 74 kpl. Jokin jäi siis laskelmissa huomioimatta. Hihkaise kommenteissa jos löydät virheeni!
Joka tapauksessa, vuoden ostot ja poistot – tavarapäiväkirjan loppusaldo oli siis
+74
-105
Olen tämän sanonut usein ennenkin, että mielestäni lukemien pitäisi olla tasan.
Uutta ei saisi tulla enempää kuin vanhaa lähtee, mutta vastaavasti suurempi määrä poistoja kuin hankintoja tarkoittaa, että vielä on karsittavaa.
Omalla kohdallani tämä epäsuhta johtuu tällä hetkellä enimmäkseen siitä, että toimme Suomessa käydessämme mukanamme kirjojamme luettavaksi tänne. Annamme niitä luettuamme eteenpäin suomalaisille täällä asuville ystävillemme. Emme käyneet vuonna 2022 Suomessa ollenkaan, joten kirjoja ei tullut lisää, mutta ehdimme lukea hyllyämme tyhjäksi.
Oletko pitänyt tavarapäiväkirjaa? Millaiselta näytti sinun vuotesi 2022 ostojen ja poistojen suhteen?
P.s. Julkaisen ostot & poistot kuukausittain Minimaattorin Instagram-tilillä, joten sieltä pääset seuraamaan alkaneen vuoden lukemia tuoreeltaan.
Ihailtavan maltillinen teidän tavaramääränne! Kirjanpito asian suhteen auttaa varmasti. Samaan en taida itse pystyä, mutta tälle vuodelle laitoin tavoitteeksi jokaisen tavaran ja vaatteen kohdalla miettiä tarkkaan tarvitsenko ja jos tarvitsen, niin ensin tarkistus kirppareilta. Saattaa turhat ostot karsiutua kun ei heti leväytä lompakkoa.
Olen seuraillut enempi Instan puolella 🙂 Avartava kooste. Ja ihailtavaa kirjanpitoa. Niin mielelläni karsisin itsekin (ja toki teenkin) mutta taida asua hamsterin kanssa koska karsiminen ei näy missään. Toisen omaisuutta ei myöskään voi karsia, joten on tyytyminen siihen mitä on.
Kiitos Mare! Tuo kirjanpito on muuttunut rutiiniksi jo aikoja sitten, eikä tunnu mitenkään työläältä. Tuo on aivan totta, että pitää keskittyä vain omiin tavaroihin ja antaa toisen pitää aarteensa. Meillähän oli myös niin, että vaikka puolisoni ei juuri mitään ostakaan, niin hän ei myöskään olisi halunnut luopua mistään. Mulla olikin aikoinaan oma kaappi omille tavaroilleni ja suljin silmäni muulta. Lopulta kävi niin, että puolisoni huomasi kuinka helppoa arkeni on vähillä vaatteilla ja muilla tavaroilla, ja hän alkoi karsia omiaan. Lopulta päädyimme maailmalle pienten koulureppujen kanssa, eikä hänkään kaivannut enempää materiaa.
Meillä seurattiin sisään tulevia ja ulos lähteviä tavaroita viime vuosi. Vähennettiin kyllä pois kosmetiikka, pesuaineet jne. mutta ei ihan yhtä vähäisiin tuloksiin päästy kun sinä. En vielä analysoinut omaa listaamme, mutta laskin ostaneeni viime vuonna 5 uutta vaatetta (ei helppo löytää uutena 2 x sukkahousut, collegehousut, vaelluskengät ja heijastavat sormikkaat). Käytettyjä vaatteita olikin 11, enemmän niitä oli kyllä kulutettu puhki.
Minäkin pesen nykyään oliiviöljysaippualla hiukset. Aiemmin käytin palashampoota, mutta hajusteallergia teki siitä vähän vaikeaa. Tuossa oliiviöljysaippuassa on tietysti hyvä sen monikäyttöisyys, reissussa menee sillä pienet tahrat ja kädet. Kotona on tullut käytettyä myös tiskeihin.
En taida mennä minimalistista, mutta tunnistan itsessäni aliostajan. On vaikea saada ostetuksi esim. vaatteita, joille olisi tarve, kun alkaa punnita laatua ja hinta-laatusuhdetta, ekologisuudesta ja eettisyydestä puhumattakaan… Haluaa tehdä hyviä ostoksia, mutta niiden tunnistaminen on vaikeaa.
Minulla ei koskaan aikaisemmin ollut ongelmia mennä ja ostaa, muuta nyt on. Eettisyyden ja ekologisuuden lisäksi näyttää siltä, että laadukkaita vaatteita ei löydy markkinoilta. Olen joutunut tekemään turhan paljon kompromisseja sen suhteen, ja nyt oikein ahdistaa edes yrittää. Joten olen mielelläni menemättä ja ostamatta.
Tämä on oikeasti tosi iso ongelma. Isollakaan rahalla ei välttämättä saa laadukkaita vaatteita. Olen kokeillut ja joutunut pahasti pettymään. Sitten taas omistan edelleen viime vuosituhannen puolella kohtuuhinnalla ostettuja vaatteita, jotka aina vain ovat lähes uuden veroisia.
Epäeettisesti tuotettuja en haluaisi ostaa, mutta en myöskään maksaa pelkästä hyvästä omatunnosta. Lopputulos on tämä ikuinen aliostajuus. Varsinkin kun inhoan muutenkin kauppoihin menemistä. Voi kun vielä olisi laadukkaita kankaita ja räätäleitä, joille voisi vain lähettää kuvan siitä mitä kaipaa ja saada tuotteen mittatilauksena. Vaikka kyllähän niitäkin toki jonkin verran on, mutta ei ihan tavallisen tallaajan budjetille.
Minä en varsinaisesti koskaan jaksanut laskea tavaroita, pidän silmällä vain rahanmenoa tuotekategorioittain. Lasken tosin saippuat, shampoot ja muu kuluva tavara kotitalousmenoihin, jotka koostuvat ruoasta, hygieniatuotteista ja liikkumismenoista (bensa plus bussiliput; busseita nyt tuli ilmaisia). Myös immateriaalit ostot ovat pois laskuista, kuten vakuutukset, kuukausittaiset tilaukset ja yms. Myös paperitavara (kynät, vihot, värit yms koulutarvikkeet) eivät kestä meillä kuin hetken. Ne ovat lyhytaikaiset aktiivit (kuin kirjanpidossa 🙂). Ne tulee ja menee saman tien.
Sellainen materiaali, joka jää kummittelemaan nurkkiin pidemmäksi ajaksi, eli investoinnit, syynään enemmän. Viime vuosi oli siis täysi katastrofi tällä rintamalla. Vaikka tavaramäärä jopa vähentynyt, niin rahanmeno oli valtavaa vaikkapa edellisiin kahteen vuoteen verrattuna. Joudun ostamaan paljon vaatteita, joita tarvitsin vain muutaman kuukauden, ja koska ne oli tosi heikkolaatuisia, jaoin ne eteenpäin tai heitin roskiin sen jälkeen. Ei ollut lainkaan minimalistin unelmavuosi.
Hyvä ostos oli bambusta tehty kauhasetti. Nyt voi tehdä jouluruokaa vielä pari-kolme vuotta.
Mulla on budjetti ja tavarapäiväkirja erikseen. Juontaa ehkä juurensa siihen, että olen pitänyt budjettia jo lapsuuden nallekarkeista lähtien, kun sain äitini työpaikalta ison vanhanaikaisen tilikirjan. Yrittäjyyden alusta (eli 23 v) on tietysti tarvinut pitää budjettia muutenkin ja kirjaan myös omani siinä sivussa.
Siinä mielessä tämän 10 vuoden tavarakirjanpito on vielä uutta, eikä se edes liity rahanmenoon, vaan ennemminkin siihen, että olen halunnut nähdä konkreettisesti kuluttamisen määrän.
Raha kun ei itsessään sitä kerro: Satasella voi ostaa yhden tai kymmenen paitaa.
Samasta syystä kirjaan kaiken, mikä käsieni läpi kulkee. Esim. joku pesuainepullo on vaatinut valmistuksen, kuljetuksen ym ja pakkausjäte päätyy lopulta kaatopaikalle, eli ekologisesta näkökulmasta sillä ei ole merkitystä onko tuote ollut kallis vai halpa. Siis jos lasketaan vain puhtaasti aineen määrää, huomioimatta lukemissa valmistuksen eettisyyttä ja ekologisuutta.
Vakuutukset ym onkin siis itselläni vain budjetissa, mutta tavarapäiväkirjassa huomioin kaiken materian, riippumatta siitä onko kyse vuosia käytettävästä tavarasta vai muutaman viikon kestävästä saippuapalasta – käytännössä siis kaikesta mikä fyysisesti käsieni läpi kulkee.
Mielenkiinnosta: miksi vihot ym eivät kuulu sinulla laskentaan? Heitättekö siis pois kun ne täyttyvät? Itse kun edelleen kirjoitan paljonkin muistiinpanoja vihkoihin, ne myös säilyvät ja palaan niihin yhä uudelleen, esim. blogipostauksia kirjoittaessani.
Se on hyvä pointti laskea myös pesuaineet mukaan, koska siinä todellakin on väliä, kuinka paljon ne kuormittaa ympäristöä. Minä en laske niitä, koska minulla on tapana ostaa mieluisan pumppupullon (tai siis niitä on yhtensä kolme, jokaista vesipistetä varten) ja sitten ostan vain täyttöpakkauksia, joissa on 1-2 L saippua. Pyykinpesuaineiden kanssa on myös aika vaikeaa, koska niistä ei ikinä tiedä, mitä saa kaupasta. Täällä Maltalla niitä voi osta pesuainekaupoista myös omiin pulloihin isoista kanistereista.
Vihot, kynät ja muut koulutarvikkeet kuuluvat talousmenoihin, mutta ei omiin henk.koht tavaroihin, koska niistä tulee lista koulusta, mitä kuuluu hankkia kuluvaa lukuvuotta varten. En laske niitä myös pojan tavaroihin, koska hän ei voi vaikuttaa siihen, mitä ostetaan. Toki, jos edellisestä vuodesta sattuu jäämään jokin värikynäsetti, niin aika hyvää. Mutta vihkoja ei tietysti jää, ja hirvee paperivuori menee roskiin joka vuosi. No, ainakin poika osaa kirjoittaa nyt 😀.
Omia vihkoja en osta kokonaisina joka vuosi. Mulla on ollut nyt niitä viisi 30 vuoden aikana. Just ostin uuden viime vuonna. Ostan hyvät kuoret ja vaihdan vain sisuksen: kalenteriosion ja muistiinpanosivut. Kuoret ovat kyllä laskussa, mutta sisus ei, koska se aina tulee vanhan tilalle. Jos ostan itselleni uuden kynän, se on laskussa. Pojan kynät eivät, vaikka hän kuluttaa 5-6 kynää ja lyijykynää vuodessa. Harmi, ettei kouluun hyväksytä yhtään sellaista kynää, johon voi vaihtaa ytimen. Oman kouluaikanani käytimme vielä täytemustekyniä haluttaessa. Mielestäni se oli parempi ratkaisu.